sunnuntaina

huomista välttää en voi...



Huomista odotan taas mielenkiinnolla. Tulee sellainen turta olo, kun ajattelee töihin menoa. Vähän kun tervaa joisi.

Ihmiset ovat siellä vielä omituisempia jos vain voivat. Eivät puhu mulle, jos tämä koko tilanteen aloittaja juttelee. Hänen köörinsä juttelee melkein vain hänen kanssaan. Jaksavat jauhaa tapahtunutta vieläkin. Eipä taida heidän elämässään kovinkaan paljoa tapahtua, kun asiaa pitää jauhaa vieläkin.
Onneksi tätä myllyä ei ole enää kauan jäljellä. Sitten olen vapaa koko ihmisistä. Huh.

En sitten tiedä, opinko tästä mitään tai sainko käsitellyksi mitään. Mulle sanottiin, että mun kannattaa kohdata asia, etten vie tilannetta uuteen paikkaan. No, nyt on käsitelty enkä tiedä, tulinko hullua hurskaammaksi.

Eilen kävin jopa lenkillä. Tänään ei huvita tuonne kylmään ilmaan mennä mitenkään. Taidanpa lukea vaan kirjaa ja tutkailla muiden blogeja. Ja jossakin vaiheessa yrittää ottaa nokoset. Olen herännyt taas niin aikaisin, että päivällä alkaa väsyttää.
Jos käteni antaa vähänkin mun nukkua, niin nään ihan ihmeunia. Sellaista sekalaista, joita en muista. Muistan vaan sen omituisen tunteen ja sellaisen olon, että olipa erikoinen uni.

8 kommenttia:

tia kirjoitti...

Huominen päivä tulee ja menee, lähemmäksi lähtöäsi sieltä paikasta.
En voi kuin ihmetellä siellä olevia pomoja kun eivät vihellä poikki lopullisesti sitä setvimistä asiasta. Sehän on sitä jatkokiusaamista. Olet sinä oppinut jotain tästä, ainakin sen että uskallat uudestaankin ottaa asian esille.
Tsemppiä jatkossakin.

Yvioon kirjoitti...

tia, niin se on hyvä, että lähtöpäiväni lähestyy. Sitten on koko systeemi ohi. Onneksi.

Ei tuo lähipomo uskalla tai halua mitään tehdä. Ei kait näe mitään ongelmaa.

Kait mä jotakin olen oppinut. Ainakin tein jotakin. Ja siinä mielessä kohtasin asian. Aina ei tietysti johda mukavaan lopputulokseen.

Kiitos tsempeistä. Niitä tarvitaan.

Elegia kirjoitti...

Tuo on kyllä tosi ikävää, että vaikka periaatteessa on saatu jonkinlainen välirauha, niin silti ei kuitenkaan ole.

Ja miten niin sinun pitää oppia, ettet vie tilannetta uuteen paikkaan? Minusta tuo on törkeää. Oppisivat itse siellä käyttäytymään ihmisiksi. Mur. Ja sen esimiehesi voisi passittaa kursseille tai pistää vaihtoon.

Minäkään en ole tänään käynyt parveketta pidemmällä. Kauhean kolea tuuli ulkona!

Minun piti muuten kysyä sinulta osaatko Saksaa? Jostain olen saanut päähäni sellaista.

Yvioon kirjoitti...

Elegia, niin, jonkinlainen välirauha on. Nyt tämä henkilö kait kerää voimia ja on oma pilkallinen itsensä.
Kait hän vähän aikaa oli hiljaa. Tosin ei enää näköjään.

Otan korvakuulokkeet mukaan ja kuuntelen musiikkia, niin en ainakaan kuule noita asioita.

Tämä lähiesimies ei todellakaan osaa olla esimies. Hän pelkää itse tuota häirikköä ja ei uskalla sanoa hänelle mitään. Kukaan tuosta porukasta ei kunnioita häntä, mitä en kyllä ihmettele. Enemmän ihmettelen, että hänet on laitettu esimieheksi, kun ei kerran pysty siihen. Voisivat joo, itse oppia ihmisiksi tai vaihtaa tuon esimiehen. Joku jämäkkä osaisi paremmin hoitaa asioita, huh.

Joo, kyllä mä jonkun verran osaan saksan kieltä. Sitä vaan unohtaa kieltä taas, kun ei tule puhuttua eikä käytyä kursseilla.

Rita kirjoitti...

Aika kova paikka tämä juttu on ollut sille kiusaajallekin. Kiusaajat ovat yleensä raukkoja pelkureita, ja hänen käytöksensä lienee naamioitua pelkoa. En yhtään ihmettelisi jos hänellekin töihin meno on nykyään tervan juontia.

Esimiehet eivät valitettavasti yleensä osaa johtaa henkilöstöä, hyvä jos osaavat johtaa asioita.

Olen iloinen että pääset pois tuolta. Pitkällä tähtäyksellä näillä kokemuksillasi on toivottavasti hyviä vaikutuksia. Sinulla on enemmän kokemusta, enemmän tietoja, enemmän itsetuntemusta. Tämmöiset hankalat elämänvaiheet kannattaa käyttää kasvuun. Jossain vaiheessa voit hyödyntää näitä kokemuksia jonkun läheisesi tukemiseen.

Pidän sulle peukkuja!

Nurkkalintu kirjoitti...

Olen ollut ajatustasolla luonasi pitkin päivää. Samalla olen ajatellut tervanjuontia....
Työpäiväsi on varmaankin jo paremmalla puolella.
Hyvää päivänjatkoa!

Kyllikki kirjoitti...

Hyvä, että pääset pois tuosta omituisesta paikasta. Kaikenlaisia ihmisiä sitä työtovereikseen saakin! Tuota pomoa olen kuitenkin ihmetellyt eniten. Tuntuu siltä, että hän ei oikein olisi tilanteen tasalla. Hyvä idea tuo korvakuulokkeiden mukaan ottaminen ja musiikin kuuntelu.

Yvioon kirjoitti...

Rita, kiitos tuesta ja kannustuksesta.

Tällä hetkellä mun on tietysti vaikea nähdä, mitä olen tästä oppinut. Ehkä sen, että uskallan tehdä asioille jotakin. Tosin tässä tapauksessa ei kyllä paljoa auttanut.

No, istun sitkeästi työpaikallani, vaikka työnteko itsessään menee vähän miten sattuu. Ei ole mulla oikein tuota keskittymistä.

Toivottavasti tästä on jotakin hyötyä ja näen se jossakin vaiheessa. Nyt on vaan vähän turta olo ja yrittää keskittyä kestämään päivän inhottavuudet. Huh.

Peukkujen pitämistä tarvitseekin. :)

Nurkkalintu, pari päivää tässä kesketty tuolla hullunmyllyssä. Kiitos tuesta.

Samoin sulle hyvää viikonjatkoa. :)

Kyllikki, niin ei mulla kovin kauan ole onneksi jäljellä. Puolitoista kuukautta enää. Huh.