neljä viikkoa...

Dahlia parvekkeeltani.

Nyt olen ollut ilman mielialalääkettä varmaan nelisen viikkoa. En oikeastaan huomaa hirveästi mitään eroa. Paitsi, että mä lihon nyt paljon helpommin. Toisaalta sellainenhan mä olen yleensä aina ollutkin. Ja lihakseni alkavat palata takaisin.

Mulla on vaan sellaisia uupumiskohtauksia. Silloin tekee mieli vaan nukkua ja ei jaksa tehdä mitään. Makaa vaan sohvalla. Siihen ei oikeastaan tuo lepokaan auta.

Nostin kilpirauhaslääkkeeni määrää, että paremmin pysyisin hereillä. Ärsyttää nimittäin olla tosi uupuneen väsynyt.

Taas on yksi työpäivä takana. Tein tänään sellaisen jipon, että tarjosin porukalle suklaata. Olivat ihan hölmistyneitä ja söivät kuitenkin kaksi levyä suuhunsa. Siinähän sitten ihmettelevät. Onpahan jotakin uutta ihmeteltävää. Heh.

Lainasin kirjastosta taas uusia kirjoja. Yhden nimi on Tietämättömyyden sanakirja. Teos vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Kirja on kuulema opas asioihin, joista tiedämme, ettemme tiedä niitä. No, ehkä mäkin nyt opin enemmän asioista, joista luulen tietäväni edes jotakin.

sittenkin lähdin...

Tuli ihan outo ilmoitus, kun yritin päästä bloggerin kautta tänne. Että joku toinenkin kirjautuu mun tähän blogiini ja siksi en pääse tänne, no huh. Toivottavasti ei.

Sain kun sainkin aikaiseksi lähteä Helsingin keskustaan ostoksille. Kävin vain Stokkalla, vaikka mun piti muitakin kauppoja katsella. No, löysinhän mä sieltä jotakin, joka ei kyllä ollut alennettuna.

En siis aio laajentaa muotialueelle, kun en pysy enää perässä muodissa. Oon kait hiukkasen muodista jäänyt, mutta nämä vaatteet tällä kuvalla haluan esitellä. Ja tulin näistä löydöistä hyvälle tuulelle, kun kerrankin löysin jotakin ja vielä aika helposti, mutta älkää kyselkö hintaa. Ja laitoin vielä samaan kuvaan, mitä söin asken, kun tulin kotiin. Nyt alkaa terveellisempi elämä. Tai ainakin jonkun aikaa.