Kirjoittamisen itsearvioimistesti tuli vastaan netissä. Tein testin ja aika mielenkiintoinen tulos tuli. Säilytin sen vielä omalle koneelle. Testin mukaan mielikuvitus on vahva alueeni.
Mä olen aina pitänyt kirjoittamisesta. Ja yleensä olen osannut kirjoittaa ilman merkittäviä kielioppivirheitä. Vaikeanpaa onkin sitten ollut mielenkiintoisen sisällön tuottaminen. Ja se ettei liikaa rönsyile vaan pysyy asiassa.
Mulle kirjoittaminen on ollut hyvä henkireikä ja todellisten tunteiden ilmaisuväline.
Kouluaikana kirjoitin vaihtelevasti, koska en ollut silloin kovinkaan kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja monesti aiheet sivusivat niitä. Kouluaikoina kun ei ollut paljon valinnanvaraa.
Hyvällä kirjoittajalla pitää olla kyky nähdä, ajatella ja ymmärtää. (Mika Waltari)
Lisäksi hyvällä kirjoittajalla pitää olla mielikuvitusta ja kykyä eläytyä erilaisiin näkökulmiin ja ajatuksiin. (Mika Waltari)
Lukeminen onkin kirjoittajalle tärkein oppimisen tapa.
Kirjoittamista voi oppia:
- ajattele, ajatukset eivät säily kauan mielessä. Niistä kannattaa tehdä jotakin. Ne voi vaikka kirjoittaa ylös vihkoon. Sen olenkin huomannut, että ideat kannattaa kirjoittaa ylös heti. Jos odottaa parenpaa hetkeä, sitä ei välttämättä tule. Olenkin ajatellut pitää mukana pientä vihkoa ja kirjoittaa siihen pulpahtavia ajatuksia.
- lukemalla, kannattaa unohtaa päntäämistyyppinen lukeminen. Tiivistelmät, pohtiminen toisten kanssa ja toisten opettaminen auttavat asian kirjoittamisessa. Mulla ei päntääminen koulussakaan ikinä auttanut muistamaan. Mun piti jotenkin ymmärtää lukemaani ja sillä piti olla jokin merkitys. Silloin helpompi muistaa.
- kirjoittamalla vaikka päiväkirjaa, joilloin ajatukset voivat selkiytyä.
Tuossa oli joitakin kohtia lainattuna tuosta netissä olevasta kirjoittamaan oppimisesta.
Outoa, toiseen Yvonne, pohtija-iita blogiini ei pääse
14 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti