lauantaina

patterinkertomaa...joutavaa...




Mulla on eläytyvä patteri. Päivän se tuossa puhisee ja kello 12.00 ja neljän aikaan yöllä se intoutuu vinkumaan, kunnes lopettaa yhtäkkiä.
En ole ennen asunut asunnossa, jossa patteri vinkuu. Olen säätänyt sitä vaikka miten ja ei mitään vaikutusta. Taikasäädin on naapurillani, joka kuulema kun vääntää patteria mun patterin alkaessa vinkumaan, niin vinkuna ihme kyllä loppuu.
Ehkä patterini yrittää kertoa jotakin. En vain oikein tajua, mitä. Tai jospa se vain eläytyy mun tilanteeseen ja vinkuu elämän kinkkisiä tilanteita. Tiedä sitten.



Käärme 1: Olemmeko myrkyllisiä?
Käärme 2: En tiedä.
Käärme 1: Puraisin juuri huultani.


Tällaisia tuli tässä mieleen. Eilen oli ihan sellainen kirjoittamaton olo. Ei tullut mitään tekstiä. Olin vain ja ihmettelin.
Tänään olen sitten ihaillut lumisadetta. Takatalvi näköjään saapui juuri, kun oli varautunut kevääseen. Ja vielä kun kääntävät noita kelloja ja pitäisi sopeutua uuteen rytmiin.

5 kommenttia:

tia kirjoitti...

Mielenkiintoinen patteri sinulla jotain yhteyksiä sillä on naapuriin ;-)

Takatalvi tuli ja ei yhtään tunnu että niitä kelloja pitäisi siirtää kesäaikaan.

Yvonne kirjoitti...

tia, pakko olla jokin yhteys. Mun hiljentämisyritykset eivät kyllä toimi, mutta hänen kyllä. Jännä juttu tämä, heh.

Ei tosiaan tunnu oikein keväältä eikä kesän lähestymiseltä. Pikemminkin tuntuu keskitalvelta. On niin pimeääkin.

Elegia kirjoitti...

Kaunis tuo kuva ja se pääsi oikeuksiinsa isoksi klikattuna. Ihana mystinen muoto ja väri :)

Nauratti myös tuo käärmejuttu, mutta lumisade ulkona ärsyttää. Ei millään enää jaksaisi lunta, kun juuri ehdin jo iloita että pääsee taas pyöräilemään.

Nurkkalintu kirjoitti...

Meillä olohuoneen patteri naksuu ja paukahtelee hiljaa :)

Nauroin tuolle käärmevitsille!:D

Tässä pitäisi vissiin vielä kymmenisen minuuttia istua "pimeässä" maapallon hyväksi....

Ja yritetään huomenna sopeutua aikaeroon.

Yvonne kirjoitti...

Elegia, kiitos kehuista. Kuvasta tuli aika jännä ja mielenkiintoinen. Lopputulos oli mulle yllätys, vaikka värin valitsinkin.

Halusin laittaa vitsin kevennykseksi, kun olen niin synkkiä asioita vaan kertonut. Lainasin ison vitsikirjan itseäni piristääkseni. Tuo vitsi oli tarpeeksi lyhyt ja silti hauska.

Ei muakaan tämänpäiväinen lumisade oikein iske. Olisin halunnut tehdä kävelylenkin. Huomenna on kyllä pakko vaan yrittää. Tulee paremmalle tuulelle.
Itsekin olin jo niin keväässä ja valoisammassa ilmassa.


Nurkkalintu, taitaa patterit elää ihan omaa elämäänsä. Tämä versio oli jo välillä hiljaa. Nyt on vaan äitynyt. Mikä lie saanut taas innostumaan, blääh.

Eikö ollutkin aika hyvin oivallettu tuossa käärmejutussa. :)

Itse en muistanut ajoissa tuota sähköpois -juttua. Pitää varmaan kokeilla joku ilta sitten ihan erikseen.

Aikaero kyllä hirvittää. Pitää vielä aikaisemmin nousta. En ole muutenkaan aamuihmisiä, kääk.