Olen yrittänyt sitä kuivakakkua saada onnistumaan ja aika huonolla menestyksellä. En varmaan osaa lukea kakkuohjeita kunnolla. Olen ihmetellyt, mitä sekoittaa, mutta ei liikaa tarkoittaa. Välillä olen sekoittanut liikaa ja ei hyvä ja välillä taas vähemmän ja ei hyvä. Mitä tästä opimme: vaikea laji tuo kaakun tekeminen, ainakin tällaiselle kokeilijaleipojalle.
No, eilisestähän mun piti kertoa. Siinä kävi siis näin. Aloin tehdä kermakakkua, johon tulee 2 kananmunaa, sokeria, jauhoja, leivinlauhoa, vaniljasokeria ja kermaa. No, kahden munan kakku on vaan niin pieni. Lisäsin yhden munan ja katsoin noin likimääräisesti, kuinka paljon aineita pitää lisätä.
Vatkasin kananmunat ja sokerin perusteellisesti vaahdoksi. Sitten lisäsin noin silmällä jauhoja ja 4 dl kermaa ja nostelin puukauhalla noita aineita. Tavallaan en sekoittanut hirveästi vaan yritin nyt niin kuin nostella noita aineita. Laitoin jauhoja sormituntumalla ja katsoin, milloin olisi sopivan paksuista. Sitten vaan kaadoin vuokaan ja lopun kakkutaikinan söin kulhosta ja ai että oli hyvää. Huh, onpa tieteellistä.
Noin tunnin jälkeen otin kaakun uunista ja katsoin mielenkiinnolla, mitä siitä tällä kertaa syntyi. Tulipa muuten hyvän makuinen kaakku sormituntumalla. Näköjään mulle sopii tuollainen sormituntuma leipominen. Suosittelen.
Tekstit
6 kommenttia:
Onpa hyvin! Ma en saa kuivakakkua onnistumaan edes mittojen kanssa!
Susa, en mäkään ole saanut, vaikka kuinka olen tehnyt ohjeen mukaan.
Nyt vaan sävelsin ja sormituntumalla kokeilin ja katsoin, milloin näyttää kakkutaikinalta. Kannattaa kokeilla.
Niitä taikoinoita olen nähnyt, siis onnistuneiden kakkujen.
Jaaha, sitä taikinaa täytyi tehdä hiukan enemmän, että sai syödäkkin ;-)
En ole vuosiin tehnyt leivonnaisia. Leipominen ja läträäminen huvitti vielä silloin, kun lapset olivat nauttimassa herkut. Nyt ne kaloripommit menisivät enimmäkseen omaan suuhun ja siitä ei seuraisi mitään hyvää.
Sen verran harvoin käy nykyisin vieraita, että niinä kertoina kannatamme leipomoita.
tia, niin mä taisin tehdä. Musta kaakkutaikina on tosi hyvää ja aina maistuu.
Nurkkalintu, musta taas on kiva leipoa, vaikka itse niitä syönkin. Muksulleni vein tuota kermakakkua ja hän tykkäsi kanssa. No, jos enemmän innostun, niin vien vaikka töihin. Kyllä sielläkin varmaan tuo syötäisiin. Musta vaan toi leipominen itsessään on kivaa, on se sitten leivän, sämpylöiden tai kaakun tai pullan teko. Se vaan on niin kivaa.
No, isomman annoksen varmaan hakisinkin leipomosta, kun mun leipomukset ei aina onnistu.
Ole, Yvonne iloinen, että nautit leipomisesta! :)
Odottelen, että vielä se innostus palajaa minuunkin. Tartteis vaan saada vähintäin 10 kiloa kropasta pois ennen leipomisinnon paluuta!=)
Lähetä kommentti