sunnuntaina

ilmapiiri se päivälliset tekee... ei ruoka, vai...





Tuli tällaisia aatoksia, kun luin elegian blogia http://vesiviiva.blogspot.com/ . En osaa mäkään hyvin kokata, vaikka jotakin on ollut pakko tietenkin tehdä, kun kerran muksu on.

Tulee aasinhäntänä mieleen Bridget Jones, joka kokkaa synttäripäivällistä Elämäni sinkkuna -leffassa. Siinä sitä istutaan pöydän ääressä pieleen menneitä ruokia maistellen ja miettien, että mikä on pahimman makuista. Musta se on niin mainio tilanteena. Voisipa itsekin ottaa oman kokkauksen tuloksen noin rennosti ja sitten kavereitteni kanssa ihmetellä, mikä tekeleistäni on syömäkelvottominta.
Tai voisipa ekoilla treffeillä tehdä kundille jonkun hirveänmakuisen aterian, ja siinä sitä sitten maisteltaisiin ja naurettaisiin koko jutulle. Vähän niin kuin että kaikkea sattuu -mentaliteetilla. Tuota ilmapiiriä ja asennetta kaipailisin.
Kaipaisin sellaista rentoa otetta elämään. Ja että ei otettaisi tuollaisia asioitaa liian vakavasti. Kaikkea kun voi sattua ja mulle ainakin sattuu varsinkin, kun yritän kokata jollekin muulle. Se hermoilu yleensä pilaa sen ruuan. Sen takia tykkäänkin, kun mies tekee ruuan. Hän saa hoitaa sen hermoilimisen ja mä saan vaan odottaa tulosta. Se rooli sopisi mulle paljon paremmin.

2 kommenttia:

Elegia kirjoitti...

En ole noita sinkkuohjelmia katsonut. Olen kyllä lukenut joskus aikoja sitten sen Bridget Jonesista kertovan ensimmäisen kirjan.

Voisin hyvinkin kuvitella vääntäväni sapuskaa ja pohtivani sitten illallisvieraiden kanssa, mistä tuli pahimman makuista. Asia vain on niin, etten tee ruokaa. Minusta se on vastenmielistä ja likaista puuhaa - käytän sen ajan mieluummin johonkin muuhun. ;-)

Yvonne kirjoitti...

En mäkään siitä varsinaisesti pidä, mutta osasyynä on kyllä sekin, että se menee niin usein pieleen, niin ei huvita. Ja ohjeet on liian monimutkaisia. En jaksa keskittyä. Tykkään enemmänkin heitellä kaikkea pannulle tai yhteen ja katsoa, mitä syntyy. Siis ei liikaa vaivaa eikä miettimistä eikä mitään paloittelua hienosti, kunhan kaikkea heittelee ja vähän pilkkoo. Olen sellainen sinnepäin kauhukokki. Äh...

Enemmän pidän leipomisesta, kun siinä on sitten herkkuja syötäväksi. Siis jos onnistun.

Mielummin kyllä katselen, kun mies tekee ruokaa. Siinä tulee kotoinen olo ja musta se on seksikästä, jos noin voidaan sanoa.

Onhan noita kokkikolmosia ja ei kaikkien tarvitse ruuanlaitosta pitääkään. :)