torstaina

tunnelmakuvia ja -musiikkia




Nyt on sitten selvitty hengissä kohta kahdesta viikosta. En olisi kyllä ikinä uskonut. Oli mulla kuitenkin niin vahva olo, että en opi enkä pärjää ikinä. Eilinen ja tämä päivä on menetellyt ja hommaa on riittänyt. Tässä paikassa ei ole ainakaan tekemisen puutetta. Saa paiskia niin paljon hommia kuin vain haluaa.






Nyt on vain jäänyt noi kuvakokeilut vähemmälle. Pitänee keskittyä niihin viikonloppuna, kun on enemmän energiaa. Illat kuluu sellaisessa puolikoomassa odottaen, että pääsee nukkumaan. Ja varsinkin kun yksi yö meni jo harakoille.

Jännittävät kaksi viikoa on kyllä ollut. Illat olen vähän ihmetellyt ja vain ollut. Mitään erikoista en ole ehtinyt tehdä saati lukea. Pitää jatkaa lukemista, kun jaksaa pysyä niin pitkään hereillä.

Monena iltana olen kävellyt kotiin. Tuleepahan tehtyä lenkki samalla. Ei tarvitse erikseen sille lähteä. Kunto tässä ainakin kohoaa.
Elämä vie minne vie. Ei tarvitse kuin pysyä kyydissä ja antaa kärryn näyttää tietä. Liikkeessä ollessa ainakin kulkee jonnekin eikä polje vain paikoillaan.




2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hieno tuo käsittelemäsi kuva, siitä ajatuksia ja toiveita sinkoilee moneen suuntaan. Mitä tietä elämä sitten lähteekin viemään!

Yvonne kirjoitti...

Kiitos leijonainen, toi kuva oli taas uusi kokeilu. Testailin tuota kuvan luomista neljäksi lohkoksi. Ihan kivan näköinen siitä tulee.