Mulla näköjään tätä juttua piisaa. Huomasin just, että olen eilenkin kirjoittanut ties kuinka monta juttua. Pitänee vähän jarrutella, ettei mene tämä blogi vielä jutuillani tukkoon.
Mietin just, että mitäköhän yhteistä mun ex:llä on ollut vai onko ollut mitään.
Tämä viimeisin on sellainen urheilijakroppainen, komearaaminen mies, jota oli ihana halata ja olla lähellä.
Sitten tämä herra sotilas taas oli kosketuskammoinen, pitkänhuiskea, kova, mutta hauska, puhumaton ja töissä ihmisten parissa.
Sitten tämä herra kirjoittelija, joka esitteli itsensä joka paikassa kaikille ja osasi kauniisti muotoilla tekstiviestinsä korukielelle ja jätti mut aina kapakassa pöytään istumaan yksin ja aina jaksoi kysellä mun likkakaverin kuulumisia.
Kun noita tyyppejä ajattelee, niin heillä ei ole kyllä mitään yhteistä. Johonkin olen heissä tykästynyt ja se on lähtenyt siitä. Tätä viimeisintä on vielä ikävä, mutta muita en kaipaa enää ja ihmettelen, mitä olen heissä nähnytkään. No, jokaisesta suhteesta olen oppinut jotakin toisesta ja itsestäni. Ja ainakin huomaan uskaltavani tutustua toiseen ihmiseen ja uskallan ihastua, rakastua, vaikka vain hetken aikaa. Ehkä joskus olen valmis kohtaamaan sellaisen ihmisen, jonka kanssa voisi oikeasti tullakin jotakin.
Mietin just, että mitäköhän yhteistä mun ex:llä on ollut vai onko ollut mitään.
Tämä viimeisin on sellainen urheilijakroppainen, komearaaminen mies, jota oli ihana halata ja olla lähellä.
Sitten tämä herra sotilas taas oli kosketuskammoinen, pitkänhuiskea, kova, mutta hauska, puhumaton ja töissä ihmisten parissa.
Sitten tämä herra kirjoittelija, joka esitteli itsensä joka paikassa kaikille ja osasi kauniisti muotoilla tekstiviestinsä korukielelle ja jätti mut aina kapakassa pöytään istumaan yksin ja aina jaksoi kysellä mun likkakaverin kuulumisia.
Kun noita tyyppejä ajattelee, niin heillä ei ole kyllä mitään yhteistä. Johonkin olen heissä tykästynyt ja se on lähtenyt siitä. Tätä viimeisintä on vielä ikävä, mutta muita en kaipaa enää ja ihmettelen, mitä olen heissä nähnytkään. No, jokaisesta suhteesta olen oppinut jotakin toisesta ja itsestäni. Ja ainakin huomaan uskaltavani tutustua toiseen ihmiseen ja uskallan ihastua, rakastua, vaikka vain hetken aikaa. Ehkä joskus olen valmis kohtaamaan sellaisen ihmisen, jonka kanssa voisi oikeasti tullakin jotakin.
Tekstit
2 kommenttia:
Anna vaan juttua tulla (ja Luojan kiitos ei muotia ym). Ja mukana on aina jännä kuva, siitä pidän myös. Eilinen juttu lapsestasi oli hieno ja tämänpäiväinen miesvertailu selkeyttää varmaan tilannetta itsellesikin. Mitä jos et enää katsoisi ulkonäköä niin paljoa - tiedän että se houkuttaa - mutta komeat miehet ovat itsekeskeisiä, eivätkä ota toista huomioon, eivätkä halua vakiintua.
Kiitos leijonainen. Ja kiva kuulla, että juttuni kiinnostavat. En osaisi muodista kirjoittaakaan, kun pukeudun omalla tyylilläni.
Ja olet oikeassa tuon ulkonäön suhteen, vaikka tapailuni joukossa on ollut kaikennäköisiä tyyppejä. Joissakin on ollut näköä ja toisissa luonnetta. Yritän kyllä vähentää tätä ulkonäköön katsomista, mutta lapsesta asti olen katsellut meidän perheen komeita miehiä, niin kait se vähän tulee siitäkin. Isäni ja veljeni ovat aika komeita kumpikin.
Lähetä kommentti