
Mun on ihan pakko kertoa mun miesihanne ja se on Richard Gere. Olisinpa mä tossa. Siinä on jotakin tossa miehessä. että ei-malli -naisimmeinen ei luovu toivosta löytää joskus oma Richard Gerensä.
Mä vielä tykkään hänen leffoistaan ja niissä hänen tavastaan kohdella naista. Ja miten hän koskettaakaan.
Tämä mun haavemaailma on tällaista. Ei toivoakaan realismista. Mä nyt vaan olen tällainen toivoton romantikko, joka elää ihan omissa maailmoissaan. Kyllä mä tiedän, että tuollaiseen mieheen tutustuminen ei ole helpoimmasta päästä.
Tämä ikävä arki kun on niin tylsää ja raadollista, niin kait mulle sallitaan päiväunelmointi. En mä unohda, missä olen ja mitä teen. On vain jotenkin ihana ajatella, että tuollaisia miehiä on olemassa, vaikka ehkä ei mua varten. Enkä todellakaan tarkoita pelkästään hänen ulkonäköään vaan tyyliään kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti