Olenkin päättänyt, jos taas uskallan tätäkään sanoa, että en lupaa mitään. Parhaaksi keinoksi olenkin kokenut, että sallii itsensä esim. syödä suklaata. Kun kerran se on sallittua niin sitten sitä ei tee enää niin paljon mieli. Ja hyvin on toiminut. Mulla noi pakot vaan ahdistaa. Tämä päivä voisikin olla: ole itsellesi hyvä -päivä.
Outoa, toiseen Yvonne, pohtija-iita blogiini ei pääse
15 vuotta sitten
2 kommenttia:
Erittäin viisasta pohdintaa, kun se kielletty hedelmä aina tuntuu olevan se houkuttelevin. Ja jos on lupa, ei tartte ainakaan sitten tuntea niin syvää syyllisyyden tuntoa jos hiukan sortuu itseään hemmottelemaan.
Mulla toi on ainakin toiminut ihan hyvin. Kun olen antanut itselleni luvan asioihin, niin ne ei tunnu niin houkuttelevilta.
Pieniä houkutuksia voi aina silloin tällöin sallia. Niinhän sitä on sanottu, että kohtuus kaikessa.
Lähetä kommentti