kuvamatka

Oikein mukavan säteilevää Uutta Vuotta kaikille, jotka piipahdatte tai tulette useamminkin käymään blogiini.

Tämä runokkeen tapainen taisi olla niitä ensimmäisiä juttuja, mitä tein.

Ensin sain synttäriksi lahjaksi kameran ja aloin blogata. Olen kuvannut ja blogannut nyt kahdeksan kuukautta. Ei tule vielä vuosi täyteen.

Ja sitten kuvissa päädyttiin tuohon alakuvan tyyppisiin. Pitkä matka on kuljettu, mutta odotetaan Uutta Vuotta uusin silmin ja korvin. Josko jotakin tapahtuisi.

niitä näitä...

Olen kuin tämä lokki, mietin elämää ja sen kommerverkkejä.

Suklaatilanne on seuraava: olen päässyt jo kahdesta suklaalevystä eroon. Katsotaan pääsenkö kahdesta huomennakin.

Katselin Hesaria ja Iltalehteä ja mitä jäikään käteen. Mieleen jäi se, että naisista huumorintajuiset miehet ovat seksikkäitä. Kieltämättä on kivaa nauraa yhdessä ja löytää arkielämän koomisuutta. Joten olen samaa mieltä.

Juttua oli myös siitä, että naiset pitävät arpisia miehiä seksikkäinä. No, tuo ei taida vedota muhun. En koe arpia luotaantyöntävänä, mutta en myöskään seksikkäänä. Ja siinäkin riippuu siitä kokonaisuudesta. Ei yksin arvet oikein paljon auta. Joten tuosta olen eri mieltä.

Tänään on tullut taas nukuttua iltaunet. Joten tässä sitä taas ihmetellään väsymyksen kourissa.

Uutta vuotta vietän kotona ja kuuntelen paukkuja. Ja katselen ilotulituksia ikkunasta tai tv:stä tai ehkä menen ulos.

No, jos keksin jotakin kehittävää, niin laitan tänne. Jos taas en keksi mitään, kehittävää tai höpinää, niin olen ihan hissukseen ja luen muiden elämästä.

kuvan ja kyselyn viemää...

Viimeksi olitte hyvänä apuna, kun mietin, minne laittaisin laskuni. Kiitos ehdotuksista ja ideoista. Niistä keksin uusia säilytystapoja.

Koska viimeksikin keksitte hyviä ideoita, niin nyt laitoin uuden kyselyn ja tällä kertaa koskien suklaata. Mä siis hukun suklaaseen ja pelkään, että syön tuon yli 2 kg suklaata yksin ja en mahdu mihinkään vaatteeseen. Lihon nimittäin tosi helposti eikä ole rahaa uusiin vaatteisiin.

Joten jos joku keksii, mitä voisin tuolla suklaalla tehdä. Suurin osa on Fazerin sinistä 200 gr levyjä. Siitä suklaasta pidän eniten, vaikka kaikkihan se hyvää on.

Olo on parempi tänään, mikä on vaihteeksi hyvä. Hormoonit vie mua ihan miten vaan ja en voi mitään. Ehkäpä lääkärit auttavat mua taas 20 vuoden kuluttua. Niin kauan niillä kestää tajuta, että mun vaivaan voisi olla joku hoitokin.