maanantaina

kuvan ja kyselyn viemää...



Viimeksi olitte hyvänä apuna, kun mietin, minne laittaisin laskuni. Kiitos ehdotuksista ja ideoista. Niistä keksin uusia säilytystapoja.
Koska viimeksikin keksitte hyviä ideoita, niin nyt laitoin uuden kyselyn ja tällä kertaa koskien suklaata. Mä siis hukun suklaaseen ja pelkään, että syön tuon yli 2 kg suklaata yksin ja en mahdu mihinkään vaatteeseen. Lihon nimittäin tosi helposti eikä ole rahaa uusiin vaatteisiin.
Joten jos joku keksii, mitä voisin tuolla suklaalla tehdä. Suurin osa on Fazerin sinistä 200 gr levyjä. Siitä suklaasta pidän eniten, vaikka kaikkihan se hyvää on.
Olo on parempi tänään, mikä on vaihteeksi hyvä. Hormoonit vie mua ihan miten vaan ja en voi mitään. Ehkäpä lääkärit auttavat mua taas 20 vuoden kuluttua. Niin kauan niillä kestää tajuta, että mun vaivaan voisi olla joku hoitokin.

10 kommenttia:

Elegia kirjoitti...

Minä varmaan veisin koko satsin töihin. Jos siis olisin töissä. Nykyään, jos saan/saamme jonkin satsin pullaa tmv. sukulaiselta niin mies saa viedä ne töihinsä.

Suklaahan ei mene helpolla pilalle, mutta jos tietää ettei sen säilyttäminen kotona onnistu ilman jatkuvia maistiaisia, niin kannattaa tosiaan hankkiutua siitä eroon.

Ja voihan sitä (siis suklaata) naapureillekin jakaa, jos on hyvät välit. Suklaan lähettäminenkin on kaunis ajatus, mutta jotenkin tuntuu hassulta, että se lähettäminen todennäköisesti maksaa enemmän kuin itse suklaalevy.

Toivottavasti sinulla paremmaat päivät jatkuvat!

Yvioon kirjoitti...

Elegia, töihin joo voisi viedä. Hyvä idea.

Ja mietin tuota lähettämistäkin. Pääsisin itse eroon suklaasta ja joku taas saisi hyvän suklaamielen. Hm...

Pitää miettiä, mitä tekee ja uskallanko täällä noita pitää. Kaunis ajatushan tuo on saada suklaata. Nyt tuli vaan vähän liikaa.

Yvioon kirjoitti...

Elegia, ai niin. Mulla nämä mielialavaihtelut aika pitkälle johtuvat hormooneista ja olen kokeillut. Eivät sopineet. Harmi sinänsä.

No, ehkä lääkärit keksivät jotakin muuta. Onhan tässä 20 vuotta heillä taas aikaa keksiä, mikä mua vaivaa.

Itsekin toivon, että olisi parenpia päiviä. Nuo alakulopäivät ovat aika raskaita ja niihin on vaikea vaikuttaa mitenkään.

Pilviharso kirjoitti...

En oikein osaa vastata viralliseen kyselyyn, koska samanoloinen ongelma on täällä päässä. Siispä odotan tuloksia ja hyviä vinkkejä.

Mutta ennenkuin olin "freelancer", niin ehdottomasti paras vaihtoehto oli tuo töihin vieminen. Siellä on uskomattoman kaikkiruokaista ja namihimoista porukkaa - eivätkä ne samat edes liho!

Tai sitten kattele ympärillesi, että missä näitä suursyömärihernekeppejä liikkuu, niin heille ja äkkiä. Itse ehkä työnnän aikuiselle tyttärelleni, joka on kokoa xs. Jahka reissustansa saapuu hän.

*iTkUpiLLi* kirjoitti...

Mina joskus ahmin suklaata ja karkkia ihan mielettomat maarat, nykyisin ei enaa maistu niin. Mulla oli joskus kausi, etten paassyt ulos ruokakaupasta ostamatta muutamaa suklaapatukkaa ja soin ne jo matkalla kotiin.

Mutta se suklaahimo on vaan kadonnut, ihan itsestaan. Mulla voi olla monta levya kaapissa, kuten nytkin on, saatan ottaa silloin talloin yhden rivin. Tai tarjoilen sitten ystaville, jos niita piipahtaa. Suklaa sailyy onneksi tosi pitkaan hyvana.

Poikkeuksen teki Fazerin likoorikarkit, niita pistelin kerralla melkein koko laatikollisen.

Anonyymi kirjoitti...

Oon flunssassa, eikä mikään maistu, siksi oli helppo vastata, että säästän suklaat.
Joulun alla ilmoitin isoon ääneen, että nyt lopetin suklaansyönnin, joten pukki ei tuonut suklaalahjoja lainkaan. Kaapissa oli varalla muutama suklaalevy, jotka katosivat nuorempien suihin jouluna :)

Hoidin kaamosmasennustani suklaalla, nyt lantiolle varastoitunut suklaa ja pyöristynyt naama aiheuttavat masennusta :(
Vanheneminen on tympeetä....
Se syö itsetuntoa....
Mikähän ruokkisi meikä-muorin itsetuntoa?, miettii Riitta (korndorfer)
Neuvoja vastaanotetaan!! :|

Anu kirjoitti...

No jopas ongelman lykkäsi! Minä rrrrrrrakasta Fazerin sinistä söisin sitä kuin leipää vaan. En voisi siksi pitää itselläni tuollaista määrää. Mikäli minulle tulisi tuollainen ongelma niin..
Veisin levyjä kiitokseksi hyvästä palvelusta täkäläisiin pieniin putiikkeihin. Askartelu-, käsityö- ja lahjatavaraliikkeiden henkilökunnat tuottavat minulle aina valtavasti iloa ja hyvää mieltä.

tia kirjoitti...

Jos ei säily komerossa, niin samaa vähän kun tuo Anukin ehdotteli, jakelet haluamillesi henkilöille esim. kiitokseksi hyvästä palvelusta.

Uuna kirjoitti...

Minä olen yhtä onneton suklaan kanssa. Siis sen säilyttämisen. "Onneksi" olen jo allerginen, niin on pakko uskoa ettei saa syödä ja annan sitten eteenpäin.
Terveisiä lähettelee Leijonainen, joka onkin jo Uuna

Yvioon kirjoitti...

Pilviharso, tuo töihin vieminen kuulostaa hyvältä. Tai ehkä seison tienposkessa ja annan aina suklaalevyn ohikulkijoille. Pitävät varmaan mua ihan sekona, heh.

Itkupilli, säilysipä mullakin. Sitten voisi tarjota vieraille suklaata. Olispa niin hyvä itsekuri.

Mulla vaan tuppaa tuo Fazerin sininen katoamaan nopeasti. Muu suklaa saattaa säilyäkin.

Riitta, mulla on joskus päiviä, jolloin katson itseäni mielelläni peilistä ja joskus taas tuntuu oma naama vieraalta. No, se on tätä naisen elämää.

Ehkä kivat vaatteet piristävät tai itsensä laittaminen ja ulos vaan ja kun saa mukavia katseita, niin johan piristyy.

Anu, pitääkin miettiä, josko voisi viedä vaikka johonkin liikkeeseen, hm. No, pistän korvan taakse hautumaan, en siis suklaata vaan idean.

tia, hyviä ideoita oikein pursuaa. Nyt vaan toteutan ne parhaimmat tai ehkä kaikki. Katsotaan.

Hei Uuna eli Leijonainen. Ei mullekaan suklaa oikein sovi, kun en saa sitten nukuttua. Tulee liikaa rasvaa ja sokeria kerralla. Ei hyväksi kropalle. Tulee sokerihumala.

No, mä antelen noita suklaita eteenpäin. Ehkä jonkun jätän itselle.