Tein taas tällaisen abstraktin kuvan. Tosin tämä näyttää taas musta enemän käsityöltä. Tulee mieleen jotkin tuohityöt.
Taas on viikko vierähtänyt nopeasti. Huomenna on perjantai ja musta tuntuu, että vastahan tämä viikko alkoi.
Mä vaan töissä paiskin hommia ja heitän läppää siinä samalla. Keskityn välillä töihin ja välillä puhun. Tehdään sitten niin, jos siten saan ryhmän tuen ja ymmärryksen. No, ei mua itseäni haittaa puhua tällä hetkellä. Ja puhun silloin kun on asiaa. En siis puhua pälpätä koko ajan, vaan vain välillä, mutta en ole niin hiljainen kuin ennen.
Toisaalta nyt on helpompi puhua, kun ensinnäkin mun työpistettä siirrettiin muita lähemmäksi. Ei siis tarvitse huutaa enää. Ja toisekseen osaan työn nyt sen verran hyvin, että ehdin jopa välillä jonkun sanasen heittää. Siinä kaksi asiaa, mitkä ovat auttaneet.
Tosin nyt on niin, että tämä jupakan nostaja on itse hiljaa ja kuuntelee vaan radiota ja kulkee totisena mun ohi. Mitä lie päässään miettii.
Mä taas yritän olla oma avulias itseni. Ja tuon oman osani juttukerhoon. Tosin kun kerran lähipomo vaihtoi mielipidettään ja sanoi, että voikin puhua, niin olen nyt sitten puhunut. Ja toisaalta en joudu nyt tekemään hikihatussa töitä. Yritän ottaa vähän rennommin ja pitää välillä pieniä taukoja.
Tekstit
3 kommenttia:
Hieno tuohityö.
Ja työpaikkakuulumiset mukavia :)
Hyvää viikonloppua!
Nurkkalintu, kiitos. Eikö tullutkin ihan käsityön näköinen.
Tällä hetkellä työpaikalla on kait jonkinmoinen välirauha. Teen töitä ja puhun. :)
Hyvää viikonloppua sullekin.
Hyvä juttu, kun olet paremmalla puolella työpaikan fiiliksissä. Asiat joskus alkavat lutviutua pikkuhiljaa haluamaamme suntaan. On onni että tässä taitaa nyt käydä niin. =)
*halaus*
Lähetä kommentti