Voin sanoa, että mä kadehdin rohkeita ihmisiä, sellaisia, jotka uskaltavat sanoa, mitä tahansa, sellaisia, jotka puolustavat toisia, sellaisia, jotka eivät peräänny vaan menevät suoraan kinkkistä tilannetta kohti.
En nimittäin ole tuollainen. Mä pelkään ja vetäydyn. En haasta riitaa. Joskus puolustaudun. Yleensä yritän tulla kaikkien kanssa toimeen tai olla sitten vaan asiallinen.
Jos ajattelen mun työpakkaani, niin mä olen katkera. Ja en ole oikeastaan katkera tälle päänaukojalle, vaikka en hänestä pidäkään. Mutta olen katkera näille muille, jotka hiljaisina sallivat tuon kaiken tapahtua, jotka uskovat tuota päänaukojaa, jotka eivät anna ihmisten olla sellaisia kuin ovat. Heillä olisi ollut valtaa lopettaa tuo alkuunsa. Olsivat sanoneet, että vaihdetaan aihetta ja asia tuli selväksi, mutta ei, aikansa kuunneltuaan, alkoivat uskoa, että mussa on pakko olla jotakin outoa.
Jotenkin ei huvita tehdä enää töitä. Ei huvita yrittää eikä huvita yrittää enää parhaansa. Ei huvita mikään, mikä liittyy tuohon porukkaan.
Tekstit
6 kommenttia:
Miekin pelkään ihmismassoja. Melua. Epäsopua inhoan. Mutta en haluaisi silti olla kukaan muu, koska en varmasti olisi sisimmältäni sama jos olisin joku muu...
Nyt osaan nauttia niistä ihan vähäpätöisistäkin jutuista arjessani.
Jos olisin joku muu
en huomaisi sitä samaa...
Luulen niin...
*jaksuhalitus*
Hallatar, ryhmissä en ole koskaan viihtynyt, ainakaan vieraissa ryhmissä.
Ei kait sitä voi muuttuakaan. Joskus vaan haluaisi olla toisenlainen joissakin asioissa. Olla rohkea.
No, ehkä herkkyydelläkin on oma paikkansa. Pitäisikin olla herkkisten työyhteisö. Siellä saisi olla niin herkkä kuin on.
Kiitos tuesta. Jaksaahan tässä, ainakin jotenkin. Hm...
Hei taas! Minulla on ollut monen päivän lehdet pinona odottamassa lukuinspistä. Lehtiä selaillessani osui silmiini juttu "Kiusaaminen käy kalliiksi työnantajalle".
Osoite on
http://www.jyvaskylankaupunkilehti.fi
Voimia alkavan viikon haasteisiin!
Nurkkalintu, katsoin antamasi linkin. Pitääkin katsoa tuo kirja, josko siitä uusia ideoita saisi.
Tuntuu vaan epäreilulta, että nuo ihmisten härnääjät saavat muut lähtemään. Eikö heitä voi laittaa kuriin. Hehän sitä epäsopua tuovat.
Voimia tarvitsenkin, kun katselen, mitä teen.
Miekin tuota rohkeutta toivoisin itselleni...
Toivotaanko yhdessä? =)
Hallatar, toivotaan vaan =). Kyllä tuota rohkeutta tarvitsisi. En tiedä vaan, mistä ammentaa.
Lähetä kommentti