Kaarina Korhonen on kirjoittanut kirjan työpaikkakiusaamisesta. Kirjan nimi on: Kiusaajat kuriin, mitä jokaisen tulisi tietää työpaikkakiusaamisesta.
Ostin kirjan omaksi, kun olisi kestänyt niin kauan ennen kuin olisin saanut sen lainaksi kirjastosta.
Kirjassa kehoitetaan laittamaan paperille ylös kokemiaan tilanteita. Niin olenkin tehnyt.Isopomo ehdotti palaveria, jossa olisimme olleet me kaikki ja varsinkin tämä kiusaaja. Tämään häirikön tuntien, niin hän ei kyllä myönnä mitään. Ehdinhän jo kahdessa kuukaudessa katsoa hänen tapaansa suhtautua asioihin.
Mielummin antaisin kirjallisena selostuksen tapahtuneesta. Suullisesta tilanteesta voi helposti tulla väittely. Toinen väittää niin ja sitten toinen sanoo näin.
Huomisen kohdalla en ole päättänyt, mitä teen. Ei ole ihan helppo ratkaisu tämäkään. Tosin harvemmin kait elämässä mitään helpolla saakaan.
Tuosta kirjasta jäi ainakin sellainen tuntu, että ensinnäkin: työyhteisössä ja sen johtamistavassa on jotakin vikaa, jos häiriköintiä pääsee tapahtumaan.
Suomi on Euroopan johtava kiusaamismaa.
Kiusaajia ja kiusattuja on joka puolella maailmaa iästä, sukupuolesta, väristä, rodusta, uskonnollisesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta ja muista ominaisuuksista riippumatta.
Tärkein kiusaamiselle altistava tekijä on otolliset kiusaamisolosuhteet.
Psykopaattikiusaajan tunnistaa siitä, että hän valittaa sekä kritisoi kaikkia ja kaikkea lähes koko ajan.
Esimiehellä on valta ja vastuu puuttua kaikkiin työpaikan ilmiöihin, myös kiusaamiseen.Jos sinua kiusataan, häiritään tai kohdellaan huonosti, sinun täytyy puolustautua.
Tärkeää on pitää huoli, että ei itse vajoa kiusaajan tasolle eikä syyllisty asiattomuuksiin.
Tuossa kirjassa on tosi hyviä neuvoja häirinnän tunnistamiseen ja mitä sille voi tehdä.
Voin sanoa, että kyllä mua pelottaa. Toisaalta harmittaa ja toisaalta ottaa päähän. Nuo tunteet vuorottelevat.
Olen määräaikainen työntekijä, niin ehdinkö edes mihinkään vaikuttaa. Toisaalta tarvitsen rahaa ja töissä olemalla sitä saan. Tosin onko tuo paikka jo niin tulehtunut, että siellä ei ehditä mun olosuhteita parantaa, kun jo määräaikainen sopimukseni päättyy.
Iso talohan se on ja siellä on paljon erilaisia työtehtäviä. Ehkä mun pitäisi pyytää siirtoa toiseen tehtävään, ettei tarvitse nähdä tätä häirikköä ja varsinkaan kuunnella häntä koko ajan.
Paperille olen kuitenkin kirjoittanut tuota prosessia. Ja osaltaan puinut sitä täälläkin. Vielä on koko prosessi auki.
Tekstit
7 kommenttia:
Täällä paljon tuosta puhutaan, kouluissakin heti keskustellaan, ja eka luokalla jo otetaan esille. Asiat tulevat paremmin esille nyt. Opettajatkin joskus ilkeitä, siitä lapset tietoisia ja uskaltavat valittaa.
Koulutkin saavat sakot, jos eivät mitään tee.
Minun kokemus on, että kun naisia enemmän työpaikoissa, enemän kiusataan, se välttely ja hiljaisuuskin julmaa. Pomot saavat koulutusta, ammattiliitot ja turvamiehet mukana, ehkä parempaan suuntaan nyt.
Hannele miettii, hyvä, että kouluissa puhutaan ja oppilaat tietävät, miten toimia. Ehkä sitä kautta tulee sitten ongelmia ratkaisevia aikuisia eikä ongelmia tekeviä aikuisia.
Itse olen kokenutkin, että juuri se, että häirikkö saa porukan mukaan, tuntuu pahalta. Yhden henkilön pään aukomista kestää jotenkin ja jonkin aikaa, mutta kun ryhmä menee mukaan, muuttuu se raskaammaksi.
Toivottavasti tämän asian esille tuominen parantaa vaikutusmahdollisuuksia ja sitä, että työpaikoille on mahdollista luoda parempi henki ja ottaa töihin normaalinpaa porukkaa.
Työhön ehkä vaikeaa ottaa vain normaalia porukkaa. Ei siitäkään tule hyvää, jos kiusaajia välttellään, heidätkin on ajan mittaan saatava mukaan. Pitkäaikasesti on keksittävä ratkaisu, ainakin nuoorten kanssa.
Olen tästä jo aiemminkin sinulle kirjoittanut, jos vain jaksat niin älä vielä luovuta. Ei sinun kannata palaveriin mennä se vie sinulta liikaa voimia, kirjoita kaikki tuntemuksesi paperille niin johan on ihme ettei mitään tapahdu jos pomokin niitä juttuja kuuntelee.
Aina tulen vihaiselle tuulelle kun tällaisia luen eikö esimiehissä ole tarpeeksi uskallusta vai ovatko nössöjä vai lähtevätkö samaan kelkkaan kiusaajan kanssa. Tekisi mieleni ihan tulla puolustamaan sinua entisenä työsuojeluvaltuutettuna.
Tsemppiä sinulle ja jaksamista, muista että meitä on täällä sinua kannustamassa.
Hannele, niin kait se on. Joku paikka olisi kait saatava näille kiusaajillekin tai heidät jotekin kuriin ja toimimaan muiden kanssa.
tia, kiitos tuesta ja kannustuksesta. Itsekin mietin, miten tässä tilanteessa tehdä. Ja miten saada se tilanne tuolla työpaikalla poikki. Yritän olla luovuttamatta, jos vaan voin.
Mielelläni ottaisin sut mukaan työpaikalleni. Olisi helponpaa mennä, kun olisi tuki mukana. Muksunikin sanoi tulevansa työpaikalleni porukkaa kuriin laittamaan.
Varmaan osaisitkin tällaisen asian hoitaa, kun olet kerran ollut työsuojeluvaltuutettuna. Rohkaisee kuulla, että olette hengessä mukana.
Omien kokemusteni perusteella kallistuisin kirjallisen raportin suuntaan.
Voima- ja empatiahalit!
Ajattele että olen hengessä mukana jos joudut asiaa puimaan, älä näytä että kiukuttaa tai pelkäät, opettele kehon kieltäsi niin ettei sellainen näy. Toivottavasti johtohenkilöissä on sen verran munaa että hoitavat asian kuntoon.
Lähetä kommentti