Tässäkin näkyy kyllä mun luonne aika hyvin. Ensin en saa kirjoitettua tai laitettua kuvia pariin päivään ja sitten tätä tekstiä ja kuvaa syntyy oikein urakalla. Välillä tulee aina miettineeksi, miten paljon on mahdollista vaikuttaa omaan elämäänsä tai ihmisiin siinä. Olen yrittänyt karsia sellaisia kohtaamisia, joissa toinen aiheuttaa vaan pahaa mieltä. Joskus olen onnistunut tekemään sen niin, että toinen ei ole edes tajunnut, että yritän vältää tai vetäytyä. Ajatellaanpa, että työn pitäisi tuottaa edes vähän onnistumisen kokemuksia tai jotakin positiivista, että sitä jaksaa puurtaa. Motivaatio pitää siis löytyä. Tästä tulee mieleen Kauniista mielestä (siitä leffasta) teoria, kun John mietti, että kilpailuyhteiskunnassa joku häviää aina. Adam Smith on sanonut, että paras tulos saavutetaan siten, että kaikki ryhmässä toimivat itselleen parhaalla tavalla. Kun taas John Nash keksi, että paras tulos saavutetaan, kun jokainen toimii sekä itsensä että ryhmän parhaaksi. Kun voitaisiinkin toimia noin, siis itselle parhaalla tavalla ja ryhmälle parhaalla tavalla. Silloin kaikki voittavat. Tämä teoria kiehtoo mua todella. Ja välillä kun kuulee vertauksen kanojen nokkimisesta, että kanoillakin on nokkimisjärjestys. Yksi on alinpana, jota muut nokkivat ja sitten on korkein. Tähänkin voin kertoa, että tuotakin paikkaa voi muuttaa. Olen nimittäin pystynyt muuttamaan tuon järjestyksen. Otin vain sen alimpana olleen kanan nokasta kiinni ja nokin sillä päällä sitten muita. Nämä luulivat, että kana itse tekee sen ja tunnustiva sen kunkuksi ja vielä rauhallinen ja mukava kunkku siitä tulikin. Ja mähän sen tein. Joten kanojenkin nokkimisjärjestystä voi muuttaa, niin miksei sitten ihmisten ja vielä niin, että kaikki voittavat, kaikilla on hyvä olla. (Lisäyksenä kyllä, että en ole varma, voiko tuo narsistinen ihminen sitten hyvin, jos muut ryhmässä voivat. Mutta ajattelinkin lähinnä suurinta osaa ryhmässä.)
Tekstit
3 kommenttia:
Tämä kommentti pariin postaukseesi ja kommentteihisi minun blogeissani:
Minulla on parissakin vaiheessa elämää ollut tilanne jossa tuli aina vaan vaikeammaksi mennä tiettyyn työpaikkaan, tietyn ihmisen takia. (Narsistin) Minulla yleensä useampi paikka joissa koulutan ihmisiä, joten kävin samassa paikassa vain kerran tai kaksi viikossa. En järkipäätöksellä lopettanut kummassakaan, vaan keho teki tenän. Iski burn-out. En tosin silloin vielä tiennyt mikä on burn-out tai mikä on narsisti, mutta koville otti. (Noiden burn-outtien välillä oli vuosia.)
Kun totesin että en enää PYSTY menemään takaisin oli kaikin tavoin helppoa luovuttaa. Kuin kivi olisi pudonnut harteilta. Kopsista :) Noista jälkimmäiseen paikkaan laadin kirjallisen esityksen jossa selitin ja raportoin sitä sun tätä vaiheista ja vaikeuksista. Se siitä syystä että narsu oli vehkeillyt selkäni takana, ja halusin esittää oman kantani.
Luulen että kirjoittamallani oli vaikutusta koska muutama vuosi myöhemmin narsu pistettiin sieltä pellolle. Minua ennen sieltä oli lähtenyt jo muutama työntekijä, jotka eivät olleet valittaneet vaan lähteneet jollain verukkeella. Kertoilin heidänkin tapauksistaan omassa kirjallisessa esityksessäni, johon johto ei kuitenkaan ottanut kantaa. Sain vain kohteliaan viestin jossa kiitettiin hyvästä työpanoksestani. Johtajat eivät useinkaan osaa hoitaa valituksia vaan lakaisevat maton alle.
Toisaalta toivon että olisin lähtenyt aikaisemmin mutta kolmaalta en nyt olisi niin "viisas" kuin nyt.
John Nash kuulostaa viisaalta.
Rita, taitaa tämä olla kohtalaisen tai yllättävänkin yleistä.
Keho kait tietää parhaiten, miten voi. Joskus ei vaan kuuntele itseään. Yrittää sinnitellä, vaikka jo voi huonosti. Itse ainakin erehdyin tekemään niin.
Pitääkin miettiä, josko itsekin tuonne jotakin kirjoittaisin. Tekisin yhteenvedon koko jutusta. Siinä olisi sitten tuo asia paperilla. Ehkä auttaisi johtoa ymmärtämään mua ja miten tuon koin. Hm.
Näistä tilanteista joutuu oppimaan jotakin. Itse ainakin koen, että olisi luotettava enemmän sellaiseen selittämättömään vaistoon. Sitä ei vaan aina kuuntele tai tajua.
Kiitos kommentista ja siitä, että kerroit omasta kokemuksestasi.
Hannelen paratiisi, John Nash vaikutti viisaalta mieheltä, matemaatikko. Käsittääkseni hän sai Nobel -palkinnonkin.
Lähetä kommentti