Tänään heräsin ekan kerran varmaan klo: 7.00 aikoihin, mutta en viitsinyt nousta. Viikonloppuna saa, pitää nukkua pitkään tai ainakin klo: 9.00:ään asti.
Kun täällä blogimaailmassa ihmiset ovat paljastaneet joitain puoliaan, niin miksen mäkin voisi jotakin itsestäni kertoa. Ehkä osan noista olen aikaisemmin kertonutkin, mutta tuleepahan sitten kerrattua.
Olen kova analysoimaan kaikkea: miksi, mitä varten ja toisen motiivi sun muu poukkoilee päässäni. Olen useamman kerran kuullut, että analysoin asioita liikaa. No, sellainen mä vaan olen ja tämä analysointi kiinnostaa mua, vaikkakin vaikeuttaa joskus elämää.
Haluan toisaalta olla yksin ja omaa aikaa ja toisaalta viihdyn ihmisten seurassa ja en halua tehdä asioita yksin tai mennä jonnekin ihan yksin. Eli olen sekä sosiaalinen että ujo erakko.
En edelleenkään ole sinut siivoamisen kanssa. Siinä on kyllä maailman turhauttavin ja toisaalta taas sitten palkitsevin homma. Siivoamisen jälkeen on tosi hyvä olo, mutta sen aloittaminen ja valmiiksi saaminen onkin sitten toinen juttu.
Tuossa oli siis joitakin puolia itsestäni, ns. alkupalat. Ehkä palaan jossakin vaiheessa ja kerron lisää. Nyt heitän tämän pallon sitten jollekin toiselle, joka voi avata persoonallisuusarkkuaan.
5 kommenttia:
Erakkona ei ole kiva siivota.. Olen lopettanut kovan analysoimisen, laitan energian nauttimiseen sen sijasta.
Kivat vapaat tyypit löytyy helpommin, jollei kysy ikää ja seurustelee ja oppii enakkoluulottomasti tuntemaan nuorempiakin.
Kiva oppia toisia tuntemaan paremmin. Sen tiesinkin että olet siinä suhteessa kuin minä, että olet sekä seurallinen että erakko. Niin se vain on, että voi olla monia piirteitä samassa persoonassa.
Hannelen paratiisi, olen yrittänyt muuttaa itseäni, mutta enpä taida pystyä. Kyllä tuo analysointi liittyy mun persoonaan.
En katso ikää miehessä. Musta toinen voi olla rauhassa vaikka 8 vuotta nuorempi.
Uuna Leijonainen, niinhän täällä oppii hiljalleen toisia tuntemaan. Niin se on jännä, että voi olla monta puolta meissä ihmisissä ja vielä vastakkaisia. NO, erakkona ja sosiaalisena ihmisenä on hyvä olla. Varsinkin jos on sopivasti kumpaakin puolta.
Olen näköjään aika samanlainen kuin sinäkin. Kaikki mitä sanoit täsmää ja sanoit itse että voisit elää kuten minä.
Ikä on sinänsä sivuseikka. TOSIN olin kymmenen vuotta naimisissa itseäni kymmenen vuotta nuoremman miehen kanssa ja kun se suhde päätyi eroon ajattelin että se on aivan soopaa että "vastakohta viehättää" ja "vastakohdat täydentävät toisiaan". NOT. Alkuunsa se saattaa olla viehättävää, mutta ajan kanssa ei vaan toimi. Olen nyt sitä mieltä että pitäisi löytää sellainen mies, jolla on ainakin perusasioissa yhtenevä maailmankuva ja rytmi.
Ei tosin ole helppo sellaista kaveria löytää, kun pohdiskelee asiaa vain kotona teoriatasolla ;D
Halo Efekti, mulla on kanssa vähän sama ongelma tuon miehen löytymisen kanssa, kun mäkin mietin vaan näitä asioita kotosalla. Eipä niitä miehenpuolia taida postilaatikostakaan tulla.
Niin taitaa tuo ikä olla sivuseikka. Tosin kait sitä nuoremman miehen pitää sitten olla vähän maailmaa nähnyt ja jotakin tajua elämästä, että löytyy jotakin yhteistä.
mies, jolla on ainakin perusasioissa yhtenevä maailmankuva ja rytmi = olen täysin samaa mieltä sun kanssa. Helpottaa elämää, jos löytyy noissa asioissa samaa. Kieltämättä ei voi olla liian erilainen. Silloin joutuu toiselle selittämään liikaa koko ajan. Olen nimittäin sellaisenkin miehen kanssa ollut. Sain usein selittää ajatuksiani ja siltikään toinen ei ymmärtänyt. Hänellä kun oli vain se yksi tapa elää ja nähdä elämä. Sellainen jäykkä tapa. Ei toimi mulla.
Mistäköhän löytyisi meille sellaiset kivat, meidäntyyppiset miehet? :)
Lähetä kommentti