lauantaina

ikävä vanhaa tekniikkaani...



Väsymys vaivaa vieläkin, mutta tällä hetkellä on vähän parempi olo. Tämä liikkuu niin kuin aalloissa. Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. No, kun kerran nyt on parempi olo, niin yllätys, yllätys, sain väsättyä kuvan vanhalla tekniikallani.
Mulle nääs kävi ohrasesti. Kun laittelin kuvia tuonne paikkaan, niin tavallaan yritin pelkistää mun luovaa prosessia. Se nyt sittten vaikutti niin, että mun joistakin kuvista tuli tylsiä. Eli tavallaan kadotin tuota puolta.
Nyt sitten muistelin, miten noita kuvia olen väsännyt ja tässä taas uusi kuva tehtynä vanhalla tekniikalla. Ja onpa mulla ollut ikävä tuota vanhaa tyyliä. Silloin mä kokeilin ihan mitä vaan.
Tosin tuolla kuvamestassa sanoi yksi kuvaaja, että olen rohkea kokeilija. No, mitäköhän rohkeutta tämä kuvien muokkaus vaatii. Sen kun vääntelee vaan ja kokeilee kaikkea. Ei se sen kummenpaa ole.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sinulle kävi kuten minulle, kun eteen tuodaan tilaustyö. Silloin alkaa vaan ajatella, mitä se toinen toivoisi, eikä sitten osaa tehdä mitään, tai ainakaan mitään hyvää, koska työ ei tulekaan sisältä.
Tee vain omia juttujasi, ne löytävät kyllä oman paikkansa joskus, nyt täällä, mutta myöhemmin muualla. Muista säästää kaikki.

Yvonne kirjoitti...

Tuttua siis sullekin, leijonainen. Joitakin kivoja olen vieläkin saanut tehtyä. Mutta huomasin kyllä eron tuohon paikkaan liittymisen jälkeen.

Nyt aionkin tehdä omalla tyylilläni, koska tuo yksinkertainen tyyli ei näköjään sovi mulle.

Olen kyllä säästänyt näitä. Olen ajatellut laittaa osan ihan paperikuviksi ja katsoa, miltä ne näyttävät paperilla.