lauantaina

arkea...




Tässä nyt näkyy taas mun spontaanius. Ensin en saa tätä blogia päivitettyä arkena ja nyt sitten viikonloppuna isken tähän tekstikuvaa oikein urakalla.
Viikko on taas vierähtänyt nopeasti. Mulla on vähän kesken tämän kämpän laittelu vieläkin, mutta odotan sitä inspiraatiota. Ehkä se iskee huomenna ja saan jotakin tehtyä.
Pyykkiä olen pessyt ja kirjastoon vein kirjat. Tosin toin sitten kirjastosta uutta lukemista, vaikka mun piti noita lainattuja vähentää.
Joulu lähestyy ja on jotenkin sellainen turta olo. Kun saisi joulusta tehtyä sellaisen rennon juhlan ilman stressiä, mutta ihmiset ja heidän odotuksensa tuo sitä stressiä, halusi tai ei.
Ollaan muksun kanssa sovittu, että tänä jouluna ei osteta kuin muutama lahja. Leivotaan jotakin ja vietetään aikaa. Mitään jouluperinteitä meillä ei ole.
Tässä on muuta stressiä ollut sen verran, että nyt ei jaksaisi lisästressiä. Pitäisi tehdä niin kuin lapsena, kun leivottiin niitä hiekkakakkuja. Silloin sanottiin: tule hyvä kakku, älä paha kakku. Nyt taas tule hyvä joulu, älä paha joulu.

6 kommenttia:

tia kirjoitti...

Sinun täytyy tehdä se päätös, että tulee hyvä joulu ilman hössötystä, niin meilläkin on päätetty.

Yvioon kirjoitti...

tia, niin mä olen ajatellut itse tehdä ja muksun kanssa sovittu kanssa. Sitten on vaan sellaisia asioita, joille ei itse voi mitään ja ne on vaan pakko kestää. Ne asiat stressaa. Mutta onneksi joulu on vain kerran vuodessa ja sitten se on ohi.

Leijonainen kirjoitti...

Hieno kuva taas. Kaunis tuo vihreä ja kuviot siinä; ja sitten eri suuntaiset alueet. Henkilöryhmä hieno ja kaikki sommiteltu kauniille taustalle. Tykkään.
Joulu tulee ja menee, ei sen tarvitse antaa pesää tehdä.

Yvioon kirjoitti...

Leijonainen, itsekin tykkään kuvasta. Siinä on taas yhdistetty se mun vanha tyyli tähän nykyiseen väritystyyliin. Joten tämä elää koko ajan tämä muokkailu. Ottaa vanhasta ja laittaa uutta.

Niin tuo joulu tulee ja menee ja ei jää. Silti olen aina yhtä helpottunut, kun se on ohi. Ehkä joskus totun joulun paineisiin ja en ota niitä itseeni, hm.

Hallatar kirjoitti...

Toisten odotuksia on monesti niin rasittavaa täyttää.
Pitää revetä moneksi...

Kumpa voisikin karata jonnekin...




*jaksuhali*

Yvioon kirjoitti...

Hallatar, kieltämättä ne muiden odotukset rasittaa. Voisipa, joo karata jonnekin ja tulisi sitten takaisin uudeksi vuodeksi.

jaksuhali sullekin