lauantaina

filminpätkää... ja soppaa


Musta on kiva tehdä noita ns. filminpätkiä ja laittaa sinne jotakin omaa. Tosin musiikkia en osaa säveltää, joten sen joudun lainaamaan, mutta muuten ihkaomaa, heh.

Tosin tämä on tässä näytöllä niin paljon pienemmännäköinen kuin on mun omalla näytöllä, kun katson sitä realplayer:llä.

Joskus olen leikkinyt noilla dioilla ja siihen tekstiä ja musiikkia. Tehtiin yhdessä koulussa sellainen ryhmätyönä. Kivaa oli silloinkin ja yllätin koko meidän luokan, kun keksin kaikenlaista. Olen näet aika hiljainen oppilas ja varmaan jotkut luulevat, etten paljoa puhukaan.

Se on tämä mun hämäläinen puoli, joka saa välillä otteen. Silloin olen hiljainen ja rauhallinen. Kunnes sitten pääsen vauhtiin ja puhetta ja ideoita piisaa. Taidan olla luonteeltanikin sellainen sekasoppa: vähän sitä ja ripaus sitä, kyllä siitä kunnon soppa syntyy. Milloin on soppa haaleeta ja milloin taas tulista. Ja joskus jopa ihan sopivaa.

7 kommenttia:

Susa kirjoitti...

Kaunis video :)

Yvonne kirjoitti...

Kiitos susa, :).

Sitä oli hauska tehdä ja iskeä noita kuvia ja tekstiä ja miettiä, mitä laittelee. Ja katsella sitten lopputulos. Tuon Scorpions:in musiikista pidän ja varsinkin noista hitaista.

Elegia kirjoitti...

Olipas kaunis video. Ja ajattelemaan kehottavia kuvia ja sanoja. Nouse kaivosta...

Mistä tuo musiikki muuten oli? Kuulosti todella tutulta, mutta en vain saa päähäni sitä.

Yvonne kirjoitti...

Kiva kuulla elegia. Mulla aina välillä tämä filosoofinen puoli pääsee esille ja sitten noita ajatuksia pulppuaa.

Ajattelin, että muutokset lähtevät ihan pienestä muutoksesta, siitä askeleesta, siitä ensimmäisestä.

Tuo on Scorpions -bändin best -levyltä. Kappale on Always Somewhere. Noita heidän ihania hitaita kappaleitaan, joista pidän.

Anonyymi kirjoitti...

Omaa eikä toisten varjoa ei tarvitse pelätä ja nousta pitää jos putoaa tai lankeaa.
Hienoja ajatuksia ja kaunis toteutus.
Sisko oli siirtänyt videon jotenkin niin, että sen näki realplayerin kautta hänen blogissaan.
(Sinisiä ajatuksia -blogi tai hänen toinen Kimalluksia-bloginsa.) Kysy häneltä miten onnistui. Olisi kiva nähdä isompana. Tai sitten kirjoittaudu Youtubeen, sen jälkeen ei tarviikkaan kuin klikata että lataa, niin sinne se menee.

Anonyymi kirjoitti...

Hienon olit taas tehnyt ja ajatuksia herättävän.

Täällä toinen sekulisoppa, äitini on gramafonineulalla rokotettu hämäläinen, aina oli tekemässä jotain ja auttamassa, ei enää pysty, minä maltillisempi versio.

Sinä sitten oikein yllätit koulussa, mitä tästäkin opimme.

Yvonne kirjoitti...

Kiitos leijonainen, youtubeen en vielä halua laittaa ja pitääpä katsoa tuota toista vaihtoehtoa. Sitä ennen noita filmejä joutuu katsomaan pienenä.

Ja eipä niitä nyt niin montaa tule tehtyä, kun pitäisi aina keksiä jotakin uutta, ideaa. Ja se on se vaikein kohta, ettei tule toistoa.

Niin, tia, kiva on joskus yllättää ja tämä luova hommeli on kivaa.

Ehkä tästä oppii sen, heh, että ihminen voi yllättää ja kenessäkään ei ole vain yhtä puolta.