lauantaina

ankkaa... ei väliä... ei onni enää kaukana..






Tänään pakotin itseni ulos raittiiseen ilmaan, etten jää kotiin. Kämpille on niin helppo jäädä, varsinkin kun ilmat ovat tällaiset. Hain kirjastosta lisää kieltenopiskelukirjoja, joten nyt mulla on sitten monta kieltä kerrattavana ja opiskeltavana. Pitäähän päätä yrittää pitää skarppina, siis edes yrittää.
Ankatkin on laitettu sisälle navettaan, kun ilmat ovat kylmenneet. Enää en pääse niitä kuvaamaan, mutta tässä muutama tilanne syksyltä.
Taas mun yksi kuva sai huonoakin arvostelua. Enpä jaksa enää välittää. Alkaa pikku hiljaa huvittaa, kun nyt keksivät ihan ihme asiasta jo vikaa. Olen kuulema laittanut väärän nimen. Oi voi, eipä sitten olekaan jollakin muuta tekemistä, kun etsiä juuri mun kuvista jotakin vikaa.
Mulla on kyllä muutakin huolta ihan tarpeeksi, että enää jaksaisin tuosta kritiikistä välittää. Ainahan pääsen sieltä pois ja voin vetää kuvanikin mennessäni. Ovat sitten ilman meikäläistä ja meikäläisen kokeilevaa kuvausta. Pah.
Lukupöydällä on kirja: Markku Ojanen, Onnen etsijät. Kirjan olen vasta aloittanut lukemaan, joten hirveästi en voi siitä vielä kirjoittaa. Muutaman ajatelman voin siitä lainata.
"Onnettomuuden tunne johtuu siitä, että ihmisellä on aikaa aprikoida, onko hän onnellinen vai ei." G.B. Shaw
"Jos murhe on kestänyt kauan, ei onni ole enää kaukana." Victor Hugo

6 kommenttia:

tia kirjoitti...

Nämä ankat ovat ihania ja aina löytyy arvostelijoita kuten tuolla korttirintamallakin. Anna mennä kuin hanhen selästä, tee vain jatkossakin oman näköisiä, eikä sieltä kannata pois lähteä.

Yvioon kirjoitti...

Kiva kuulla, tia. Onneksi mulla on noista ankoista vielä muutama kuva, ettei ihan pääse loppumaan.

On näköjään helpompi arvostella kuin sanoa jotakin rakentavaa tai parannusehdotusta. Se olisi musta parempi vaihtoehto. Tuo, ei toimi, kuulostaa vaan niin tyhmältä.

Kokeilen mä vielä ja olen siellä kiusalllakin. Tosin kun niitä mun kuvia poistetaan, niin sitten en saa niin montaa kuvaa laittaa. No, kerran se riipaisee tai montakin kertaa. Ehkä sitä karaistuu ajan saatossa.

Leijonainen kirjoitti...

Aina jos johonkin osallistuu, tulee kahdenlaista kritiikkiä. Toiset tykkää kauheasti ja toiset keksii arvosteltavaa vaikka nimestä, jos ei muuta keksi. Eihän nimi edes ole olennainen taiteelle, voi olla vaikka nimetön.

Tia sanoi hyvin ja minä täskemmän vielä, että ankan selästä, kun hyviä ankkakuvia kerran on nenän edessä.

Yvioon kirjoitti...

Niin se taitaa olla, leijonainen, että joillakin on toi arvostelu verissä ja jotkut näkevät melkein kaikessa jotakin hyvää.

No, en mä tosta aiokaan lannistua. Tiedänpä vaan, mitä tuolta voi odottaa.

Välillä joltakin saa ihan asiallistakin sanomista.

Jossakin vaiheessa laittelen lisää noista eläimistä. Ovat vaan sen verran persoonia, vaikkei niitä tunnekaan sen lähemmin. Kiva on eläinten puuhia seurata ja yrittää joku kuvakin napata.

Taina kirjoitti...

Moikka, raikkaat värit tuossa ankkakuvassa! Tykkään kovasti! Siis mihin olet niitä sun kuvia laittanut?

Yvioon kirjoitti...

taina, netistä löysin kuvatoimistoja ja muutamaan olen laittanut.

Nimeä en viitsi laittaa, kun olen tuosta jotain maininnut. Sinne vaan halutaan aika perinteisiä kuvia eikä niin hirveän paljon kokeellisiä, joita itse tykkään tehdä.

Noita ankkoja on kiva kuvata, vaikka ovat niin kerkiväisiä ja liikkuvat koko ajan. Mulla on vielä joitain kuvia, joita voin laitella tänne.