tiistaina

kuvan yksinkertaisuus... vastarannan kiiskikö...


Jotenkin olen ihastunut tuohon toisen blogini yksinkertaiseen ulkoasuun. Sitä on ollut niin paljon helpompi muokata, kun siinä on ollut niin vähän siirrettävää. Laitoin sinne uuden kuvan. Ja vielä sellaisen kuvan, joka joutuu taas huonoihin. Hm.
Vähän vaikea aina ymmärtää, mikä jossakin kuvassa on hyvää ja mikä huonoa. Mä tykkään voimakkaista väreistä ja siitä, että kuvassa on jotakin katseltavaa eikä pelkkää: yksi korsi ja muuten autiota. Ei sovi mun hipiälle tuollainen yksinkertaisuus, ei sovi.
Tässä taas nähdään, että en mene valtavirran mukana. Lapsenakin sain kuulla aina olevani vastarannan kiiski. Mistäköhän toikin sanonta taas tulee?
Ja hämmentää mua aina tämä asia, että pitäisi erottua joukosta kunhan ei erotu liikaa. Missäköhän se raja sitten kulkee? Pitäisi olla persoonallinen, mutta toisaalta ei liian.
Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka uskaltavat olla oma itsensä tai uskaltavat sanoa reilusti mielipiteensä ja en tarkoita arvostelua tai ilkeilyä tai muuten hankalaa ihmistyyppiä. He kyllä uskaltavat sanoa mielipiteensä liiankin kärkkäästi.
Tällaista tänään, ehkä huomenna uudet kujeet.. Sitä odotellassa...persoonallista tiistaita.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toiset pitävät monikerroksisista täyteläisistä kuvista toiset yksikertaisista. Toiset pitävät suklaasta toiset suolakurkuista.

Sellaisia me ihmiset vain olemme. Ja on annettava itsensä olla oma itsensä. Voin lohduttaa että ikä auttaa tuossa asiassa, ainakin minulla on auttanut.
Bloginikin on sellainen sekametelisoppa että... Mutta jos kaikki ei tykkää kaikesta, riittää että edes yksi tykkää yhdestä.

Yvonne kirjoitti...

Niin no ikä auttaa vähän kyllä, leijonainen. Tai ainakin on oppinut elämään omien outouksiensa kanssa. Kait sitä on tottunut itseensä ja tapoihinsa, että paremmin hyväksyy koko sopan.

Noissa kuvissa vaan on joku sääntö, että pitää olla sitä ja tätä, sommittelun ja terävyyden suhteen. Olen aika pihalla siinä maailmassa. Mä kun olen tällainen kokeileva kuvaaja.

Kaikkea on kyllä kiva laittaa tänne blogiin. Ei tarvitse olla yhtä teemaa. Onneksi näille blogeille ei ole mitään sääntöjä vaan voi soveltaa ihan omaa. Eikä kukaan tule sanomaan, että mun blogi on tehty ihan väärin.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta jokainen saa olla oma itsensä, siinähän se suola juuri onkin ja vähän makeetakin ;-)

Blogit ovat jänniä kun ne muuntuvat aja kuluessa, kuten minunkin elämän myötä.

Minä useinkin ihailen täyteläisyyttä, mutta itse en osaa tehdä kun kuulun enemmän siihen yksinkertaisten joukkoon ;-) onneksi meitä on moneksi.

Yvonne kirjoitti...

Niin se taitaa olla, tia. Kait kussakin tyylissä on oma hyvä puolensa.

Mä taas pidän sellaisista voimakkasita väreistä ja siitä, että on paljon katseltavaa. Ehkä vähän liiankin sekavaa. Joskus toimii ja joskus ei.

No, hyvä kuulla, että tämäkin tyyli voi näyttää muittenkin silmissä nätiltä. Hm..

Ja kieltämättä blogin tyyli vaihtuu ja sitä on kiva muuttaakin.

*itKuPiLLi* kirjoitti...

No mun pitää sanoa, että pidän kyllä sekä yksinkertaisesta että runsaasta. Itse tyyli ei ole ratkaiseva, vaan se kuika hyvä on toteutus.

Taiteessay yksinkertainen voi olla vaikeampaa, siinä vaaditaan todella oivallusta ja hyvää silmää, että saa sellaisen toimimaan. Muuten lopputulos voi olla tylsä.

Mutta toisaalta myös runsaudessa on omat vaikeutensa, että siitä saa hallitun kokonaisuuden. Sillisalaattikin voi olla tyylikästä ja harmoonista, kun sommittelut ovat kohdallaan.

Mulla vaihtelee blogien tyylit ihan mielialan mukaan, on aina mielenkiintoista kokeilla uusia juttuja.

Susa kirjoitti...

Mun tekis mieli vaihtaa blogini asu yksinkertaisemmaksi, vaalemmaksi, raikkaammaksi. Olen kyllastynyt tohon vanhaan pohjaani, se on liian synkka.
Mutta ma pelkaan muutosta...mitas jos se ei olekaan hyva...
Nyt vasta muuten huomasin sun toisen blogisi :)
Ihana!

Elegia kirjoitti...

Hmm, minun täytyy allekirjoittaa tuo Itkiksen kommentti. Pidän itsekin kaikenlaisista tyyleistä ja oleellisinta tosiaan on, miten ne on toteutettu. En itsekään tee kuvia jonkun tietyn kaavan mukaan, vaan kuvia on simppelistä täydempään.

Kannattaisikohan sinun vaihtaa sitä sivustoa, jolle kuviasi laitat? Esim. DeviantARTISSA on huomattavasti heterogeenisempi yleisö. Tunnustan, että tiedän sivuston, josta puhut. Jos sinne haluaa laittaa kuvia, niin täytyisi aina muistaa pitää mielessä myynnillisyys – sen ensisijainen tarkoitushan on myydä kuvia. Sen takia siellä pärjää ei-muokatuilla valokuvilla paremmin.

Yvonne kirjoitti...

itkis, mulla näköjään on tuossa yksinkertaisuudessa vielä etsimistä. Yritän olla ymppäämättä liikaa sälää kuviin, mutta helposti tulee kokeiltua kaikkea.

Vielä mulla vähän kokeiluvaiheessa nämä kuvat.

Näihin blogeihin on kiva tuoda kaikkea lisää ja katsoa, mikä näyttää hyvältä.

Ai kiitos susa. Näitä värejä näissä blogeissa on helppo muuttaa ja saathan sä sen takaisin vanhaan uomiinkin, jos uusi tyyli ei miellytä.

Olen vaihtanut muutaman kerran näitä värejä. Olisin vaan halunnut käyttää sellaista pohjaa, jossa saa noi reunatkin muutettua, mutta sitä mä en osaa tehdä, hm.

elegia, olen yrittänyt tuonne DevianArtiin laittaa kuviani. Jotenkin tuntuu, että en osaa vielä laittaa niitä sinne oikein. En tiedä, pitäisikö ladata toi iso 3264* kuva vai pienempi. Olen kokeillut, mutta en ihan ymmärrä siinä kaikkea.

Kyllä mä tuon myynnillisyyden tajuan. En vain ole tajunnut, minkälaisia niitten kuvien sinne pitää olla. Ja sielläkin on aika erikoisia, joita ne sitten äänestää hienoiksi. Olen siellä vähän pihalla, hm..