keskiviikkona

kuvat kertoo ja loppuvakavuus




Tämä bloggari vaihtoi asetukset itsestään englanniksi. Oliskohan suomen kieli liikaa tälle systeemille. Mitenköhän palautan suomenkieliset asetukset? Äh...




Nyt tuntuu vähän tältä. En saisi palloa koriin tällä hetkellä millään. Niin puhki olen.




Eilen tuli taas kierreltyä pitkin Helsinkiä ja voin kyllä myöntää, että monet paikat ovat mulle tuntemattomia. Esim. tämä säätytalo.











Tuli myös tämä suihkulähde vastaan.



Kun puhutaan yleensä loppukevennyksestä, niin mä voisin kertoa loppuvakavuudesta. Oli nimittäin näissä blogeissa ollut paljon keskustelua rasismista ja syrjimisestä. Itsekin olen osani tuosta kokenut.

Luin jostakin, että me ihmiset pelätään vieraita asioita ja naamoja. Ja tuttuus tuntuu turvalliselta ja oikealta. Tätä oli testattu näyttämällä eri ihmisten kuvia. Ja mitä tutummaksi kuvat tulivat sitä enemmän ihmiset niistä pitivät.
Miksiköhän vieras sitten tuntuu niin pelottavalta? Ja missäköhän on sellainen mukava uteliaisuus eri kulttuureja kohtaan? Kaikesta kun kuitenkin voi oppia jotakin. Ja sehän on rikkautta, että on erilaisia ihmisiä.

6 kommenttia:

Terttu kirjoitti...

Et taida olla ainoa tällä hetkellä englanniksi Bloggeroija!

Yvonne kirjoitti...

No, hyvä kuulla, pimpula. Musta tosi outoa, että itsekseen temppuilee.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoja kuvia taas, ja ajatuksia. Etenkin tuo pallon koriin saanti. Huomasitko muuten, millainen viirusilmäinen tyyppi katselee kuvassa taivaalla.
Tuosta rasismista, niin on kummallista, ettei sitä ilmene vain vanhoilla, vaan aivan pienillä lapsillakin.

Yvonne kirjoitti...

Kiitos taas leijonainen. Tuo pallo koriin -tilanne tuli mieleen tässä blogijuttua miettiessä. Ja ajattelin jutun ja kuvan yhteen.

Pitänee katsoa kuvaa uudestaan. En huomannut viirusilmää.

Niin, pienet muksutkin oppivat tuon asenteen hyvin. Ehkä aikuiset eivät tajua, kuinka paljon voivat muksuihinsa vaikuttaa.

*itKuPiLLi* kirjoitti...

Yvioon, tämä oli hyvä postaus ja todella toi ylin kuva oli niin symbolinen.

Toi rasismi keskustelu on putkahdellut esille nyt vähän siellä sun täällä. Tuntuu olevan vaikea aihe. Jokaisella on oma lehdä ojassa, ja siitä nyt keskustellaan miten se on sinne joutunut, kuka sen on sinne työntänyt. Vaikka oikeastaan ehkä kannattais keskustella siitä, miten sen saa sieltä ylos! ;)

Yvonne kirjoitti...

Mustakin toi ylin kuva kertoo aika paljon, itkupilli. Ja jotenkin sopi tähän kokonaisuuteen.

Rasismi ja syrjintä on vaikea aihe, koska kukaan ei ikinä haluaisi myöntää olevansa rasistinen millään lailla tai syrjivänsä mitään ryhmää.

Vielä eivät ole keksineet lääkettä tuohon rasismiin tai miten syrjimistä voisi välttää. Jossakin oli puhetta asennekasvatuksesta jo muksuille. Olishan se mukavaa, jos ihmiset voisivat elää sovussa eikä tarvitsisi koko aihetta edes miettiä.