Valokuvatorstainen haaste: keskeneräinen http://inspis.vuodatus.net/
Otin kuvan perhosesta. Ei onnistunut ihan nappiin. Joten mulla on oppiminen kesken. Eli keskeneräisyyttä näkyy kaikessa opettelussa. Sitä ei koskaan tule valmiiksi. Aina on jokin prosessi kesken.
Tekstit
12 kommenttia:
Moi, kiitos käynnistä! Tuo perhoskuva on satumainen ja siinä on kauniit värit.En tiedä, mitä vikaa itse näet siinä..? Mutta en ole koskaan itsekään täysin tyytyväinen omiin juttuihin, kait se on sitä kehitystä, mitä käy läpi. Varsinkin jos on jokin ihanne, mihin omissa teoissaan pyrkii, niin tuntuu ettei sitä koskaan saavuta. Nuo jutut, mistä kirjoitit pitäväsi ja mistä et pidä, ne on paljolti samoja kuin itselläkin. Mutta et sinä ole keskinkertainen :)
Samoin kiitos sulle käynnistä, taina.
Se perhoskuva ei ollut ensin terävä, mutta paransin sitä vähän kuvankäsittelyohjelmilla. Kait se on ok.
Kieltämättä joskus laittaa itselleen niin korkeat tavoitteet ja ihanteet, että ei yllä lähellekään.
Niin no en kait mä ihan keskinkertainen kaikesssa ole, vaikka koulussa kyllä tuntui siltä. Aina olin keskellä, en hyvä enkä huono.
Kait pitäisi alkaa olla itseään kohtaan vähemmän kriittinen. Mutta ainahan voi oppia jotakin uutta itsestä ja muista ihmisistä. Ja yllättyä positiivisestikin.
Kuvassa ei mitään vikaa, mutta ainahan voi oppia uutta, eli aina ollaan siis keskeneräisiä!
On siinä vikaa;-) Se ei aukene isoon kokoon kuten loggerissa yleensä.
No niin, siinä kuulit, kuvassa ei ole mitään vikaa. Vähän lähemmäksi voisit zuumata, jos nyt välttämättä tahdot, että on kesken.
Niin, marjukka, ei kait se täysin huono olekaan, mutta parenpaankin voi pyrkiä.
tapsu, sain sen nyt isommaksi. Toivottavasti asetus pysyy.
En ehtinyt ottaa hyvää lähikuvaa, leijonainen. Ja sillä tavalla se jäi vähän kesken. Perhonen ehti lentää liian kauas.
Tuo tumma tausta antaa kuvalle hienosti syvyyttä ja tuo valossa kylpevän perhosen hienosti esille. ;-)
Kiitos pekka kommentista, noita perhosia on vain vaikea kuvata, kun eivät pysy paikoillaan.
Sain säädöillä sitä vähän paremmaksi.
Ai täälläkin on yksi kovin itsekriittinen tuotostensa suhteen :-)
Pehoset ovat ainakin minua nopeampia useimmiten, jos eivät sitten jää poseeraamaan.
Niin no, mitä enemmän kuvaan, sen kriittisemmäksi mä muutun mun kuvien suhteen ja vanhemmat kuvat eivät näytäkään enää niin hyvältä. Kait tätä itsekritiikkiä on liikaa, tia, mutta toisaalta tässä on koko ajan oppimista noitten säätöjen ja kuvakulmien kanssa.
Perhosia olen yrittänyt kuvata, mutta eivät jääneet mua odottamaan. Katselen aina reiteilläni, josko niitä tulisi vastaan. Ovat vaan niin nopeita.
Sait sentään kuvan perhosesta. Ja hyvän kuvan saitkin. Minä en ehdi edes kameraa kaivaa esille, kun ne ovat lentäneet jo tiehensä. :)
Niin tuo perhonen lensi lehdelle ja äkkiä otin kameran ja kuvasin, celia. Ei se kauan siinä viihtynyt, kun jo lähti lentoon.
Kameraa olin pitänyt valmiustilassa, kun juuri mietin, mistä ottaa kuvaa. Että näitä elämän sattumuksia.
Lähetä kommentti