Kesti viisitoista vuotta ennen kuin älysin, ettei minulla ole kirjoittamisen lahjaa. En voinut kuitenkaan luopua siitä, koska olin jo liian kuuluisa. Robert BenchleyTänään on uusi päivä ja uudet kujeet. Viikonloppu oli suhteellisen raskas, mutta ehkä tänään on parempi päivä. Ainahan voin odottaa ja toivoa. Vesisade joskus rauhoittaa ja tulee sellainen rentoutunut olo. En kaipaa joka päivälle auringonpaistetta. Olen lapsenakin käynyt ulkona hyppelemässä, kun satoi kaatamalla.
Piristin tänään itseäni ostamalla kuokan ja siemeniä, mutta en itselleni vaan avustuskohteeseen. Tällaista toimintaa on mm. http://www.toisenlainenlahja.fi/ Kirkon Ulkomaanavulla. Olen käynyt myös World Visionin sivuilla ja ostanut myös heiltä vastaavasti. Mitäköhän kivaa tänään voi tapahtua?
Tekstit
2 kommenttia:
sade on melkein parasta. mielummin sadetta kuin auringonpaistetta päiviä putkeen, tosin kaikella aikansa.
:)
Niinhän se on. Sateessa tulee sellainen luontoon kuulumisen tunne. Varsinkin kesäinen lämmin sade jossakin luonnonrauhaisassa paikassa. Ja iho tykkää, kun ei polta itseään auringossa. :)
Lähetä kommentti