Aika rientää

Eilen käytiin katsomassa Sinkkuelämää -leffa. Se oli hyvä katkos tuohon eilisen harmitteluun. Leffa aika pitkälle noudattaa sarjan linjaa. Siinä oli sitä pohdintaa, suhteita, sekoilua, kyyneleitä, hömppää, vähemmän särmää ja onnellisia loppuja.

Leffasta jäi sellainen haikea olo. Asioita ei käsitelty liian vakavasti, mutta silti tuo leffa muistutti siitä, kuinka tärkeitä ystävät ovat. Miehet voi vaihtuakin, mutta ystävät ei.

Huomaa näin vanhemmiten, että enää ei ole yhtä helppoa muodostaa ystävyyssuhteita kuin nuorena. Nuorena juoksi suhteisiin ja oli utelias ja odotti elämältä kaikkea kivaa. Se tässä vanhenemisessa on huonoa, että voi tulla kyyniseksi ja on vaikea uskoa, että kivoja asioita voi tapahtua, vaikka tapahtuuhan niitä. Ihmiset voi yllättää positiivisesti, joku vanha ystävä voi ottaa yhteyttä, voi oppia jotakin uutta.