Nythän mulla on aikaa tehdä tätä blogia. Olen nimittäin sairaslomalla. Diagnoosin mukaan mulla on keskivaikea masennus ja loppuunpalaminen.
En kyllä huomaa mitenkään, että olisin tosi masentunut. Olen välillä muutenkin sellainen synkistelijä. Pohdiskelen paljon ja ajattelen paljon. Olen vielä herkkäkin.
Osaltaan väsähdin ton duunipaikan takia. Ja haluan löytää uuden työpaikan. Ei olekaan niin helppo juttu. Ensinnäkin olen keski-ikäinen ja sitten, kun olen sairaslomalla, niin ei kait se mikään hyvä juttu ole. Etsin kyllä ja lähettelen hakemuksia ja kait pitäisi soittaa ja todistaa, etten ihan sekaisin ole.
Ai niin ja kokeilen ensimmäisen kerran mielialalääkettä. Mulla oli sellaiset ennakkoluulot näitä lääkkeitä kohtaan, että oksat pois. Luulin muuttuvani ihan toiseksi ihmiseksi. Nämä lääkkeet pitäisi auttaa myös sosiaalisiin pelkoihin. Ehkä kohtaan ihmisiä vähän helpommin. Joten pientä vaikutusta sillä saralla on ollut.
Se mihin tämä lääke on yllättävästi vaikuttanut, niin on mun korkean paikan kammoni. Nyt mun on helpompi mennä korkeisiin paikkoihin eikä tunnu pahalta. Tosi yllättävää. En tiennytkään, että se on sosiaalinen pelko.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti