naurettavaa

Niin, tiedän, että ruualla ei saa leikkiä. Söin kyllä tämän aterian, mutta ilman noita värityksiä. Siinä pitäisi olla terveellinen ateria.

Sitähän on sanottu, että lapsi on terve, kun leikkii. Päteeköhän sama aikuisen kanssa. Jotenkin on vain sellainen vallaton olo, niin mielikuvitus keksii kaikenlaista.

Tällainen olo, kun on päällä, on hirveää olla jossakin virallisessa paikassa, jossa pitäisi olla vakava. Yritä siinä nyt sitten näyttää totiselta, kun tilanteessa on jotakin, joka naurattaa. Eikä se liity ihmisiin, vaan yksinkertaisesti jokin huvittaa niin paljon, että hysteerisesti alkaa nauraa. Onneksi noin ei ole käynyt usein, mutta jälkikäteen vähän nolottaa.

Lapsenakin keksin kaikenlaista hullua ja vääntelin naamaani mitä ihmeellisimmin. Mun serkkuni ei oikein pysynyt perässä, kun he olivat neljä vuotta vanhempia ja meillä ei tainnut olla samanlainen tilannehuumorintaju.

Nauru vapauttaa ja tulee sellainen tosi hyvä olo. Semmoinen ilakointi tekee nupille hyvää. Totinen aina ehtii olla. Pitäisi varmaan mennä nauruterapiaan tai naurukouluun, että uudestaan löytäisi tapansa nähdä aisoissa huvittavia piirteitä ja saisi uutta naurettavaa.