keskiviikkona

jos vain oisin

Kerran mä mietin, minkälaista käytännössä olisi voittaa lotossa. No, ensin mun pitäisi varmaan ruveta lottoamaan, niin voittomahdollisuudet voisivat vähän kasvaa. Varmaan jos saisi jonkin ison tukun rahaa, niin eka reaktio olisi varmaan järkytys ja voisinpa itkeäkin. Siinä varmaan tunteet menisivät ylös ja alas sellaista rataa, ettei pysyisi perässä.
Mitäköhän elämässä oikeastaan muuttuisi? No, tietysti laskut saisi helpolla maksettua ja ostettua asioita, joihin ei ole ennen ollut varaa. Alussa varmaan sekoilisi urakalla ja olisi vaikeata ajatella järkevästi. Kerrankin kun voisi toteuttaa unelmiaan: lähteä maailmanympärimatkalle, maksaa kaikki velkansa pois, ehkä oma pikku talo jossakin maalla ja siinä pari kanasta, kissaa ja joitakin muitakin eläimiä. Ehkä jopa keksiä joku kohde hyväntekeväisyydelle.
Kerran oli tv:ssä oikein ohjelma näistä lottomiljonääreistä ja miten se voitto oli vaikuttanut heidän elämäänsä. Osalla oli mennyt ihan hyvinkin ja olivat osanneet järkevästi osan rahasta sijoittaa ja toisen elämä oli melkein surkeanpaa kuin ennen voittoa.
Raha ei tee onnelliseksi, mutta jonkin verran helpottaa elämää.



2 kommenttia:

Pilviharso kirjoitti...

Onpahan tullut samaa joskus mietittyä. Kun olin aikanaan vuorotteluvapaalla, havaitsin pian sen, että oma elämäni tarttee kyllä jotakin älyllistä haastetta sekä itsestä poispäin suuntautumista. Varamasti lottovoiton jälkeisien matkustus- ja shoppailu- ja läheisten rahallisen avustuskausien jälkeen opiskelisin edelleen (aatella, kun mikään mielenkiintoinen koulutus/kurssi ei tuntuisi kalliilta!) ja tekisin jotakin vapaaehtoishommaa. En ole nimittäin hinku tarvaran perään, kiksit tulee ihmisten kohtaamisesta.

Eli otaksun olevani juuri se ihmistyyppi, jota ei sitten kuitenkaan rahalla kauheasti muutettaisi. Mutta se on totta: moni huoli ja toimeentulon pähkäily vapauttaisi paljon energiaa.

Yvioon kirjoitti...

Noi raha-asiat on aika paljon pyörinyt mielessä, kun nyt olisi sille lottovoitolle käyttöä.

En mäkään usko, että raha mua pohjimmiltaan muuttaisi. Raha kun ei tuo mukavia ihmisiä, onnea, kivaa parisuhdetta tai mielekästä työtä.

Kieltämättä tuohon koulutukseen kyllä satsaisin, kun on niin kallista opiskella kieliä paremmilla kielikursseilla tai avoimessa yliopistossa. Olisi kyllä mahtavaa.

Ja en usko, että koskaan kuitenkaan unohtaisin, mitä on elää vähillä rahoilla. Sen verran siitä on kokemusta.