lauantaina

suhteellista

Jos joku pääsee helpolla ex:stään yli, niin mä en kuulu niihin. Jos joku ihminen on päässyt tekemään muhun vaikutuksen, niin ajattelen sitä ihmistä paljon. Ajattelen sekä hyviä hetkiä tai toisen olemusta tai jotakin kivaa. Sitten muistan esim., miten huonosti hän kohteli mua ja yritän päästää irti. Uskon siihen, että välittäminen on vapaaehtoista. Toista ei voi pakottaa välittämään. Ja sitä en haluakaan.
Erikoisimpia tilanteita mulle on ollutkin ne, kun multa on kysytty parisuhdeneuvoja. Kysyjä on itse ollut suhteessa pitkään. Sinänsä outoa, kun mä en ole ollut naimisissa tai kihloissa. Ehkä mussa on joku sisäinen tieto, miten suhteessa voisi tai kuuluisi toimia, jotta se toimii. Toi tieto ei vaan ylety mun omiin suhteisiini.

Ja uskomattominta on ollut se, että olen osannut neuvoa tai vaistoni on sanonuut oikein. Siinä jälleen kerran tulee todistettua, että toista voi neuvoa hyvälläkin menestyksellä, vaikka itsellä ei omakohtaista kokemusta aiheesta olisikaan.

Toisen suhteessa kun on sitä etäisyyttä, niin paremmin sen hahmottaa. Ja olen varmaan lukenut kaikki mahdolliset parisuhdekirjat, joita on markkinoilla. Niistä olenkin saanut hyviä vinkkejä muille. Ei niistä kyllä mun omiin suhteisiini apua ole ollut. Eli mulla on tosi paljon kirjasuhdeviisautta, heh.

Ei kommentteja: