ajatusleikkiä

Mieleeni pulpahti taas kelauksiani matkan varrelta. Yksi asia, jota olen kelannut useinkin, on miten löytää aivoista nappi, jolla saisi kelauksen pois päältä. Kuulen nimittäin usein, varsinkin miehiltä, että ajattelen liikaa tai liian vaikeasti. En vain voi mitään tälle ajatustavalleni. Olen analysoija ja haluan mietiskellä.

No, jos löytyisi nappi, jolla voisi vähäksi aikaa pysäyttää ajattelun, niin mitä sitten tapahtuisi. Voisi varmaan nauttia vaan olemisesta ja tekemisestä ilman tätä syväluotaavaa ajattelua ja ihmettelyä, miksi tai mitä varten.

Tosin toi nappi aivoissa voisi olla hankala asia. Entä jos nappi juuttuisi tohon: ei voi ajatella -kohtaan. Sitten ei voisi ajatella vaikka haluaisikin. Entä jos ei koskaan voisi sitten ajatella niin kuin ennen. Sittenhän muuttuisi ihan toiseksi henkilöksi. Tuntisikohan sitä itseään ollenkaan sitten. Ei voisi ajatella.

Tai entä jos se menisi itsestään päälle ja pois silloin kun ei itse haluaisi. Siinä olisi vika. Välillä ajattelisi välillä ei. Mitenköhän sitä voisi jutella toisen kanssa. Aloittasi jonkinlaisen syvällisen pohdiskelun ja kesken lauseen se nappi aivoissa menisi päälle ja sitten ei kelattaisi mitään.

Olisi siinä varmaan ystävillä ja tutuilla ihmettelemistä. Toinen muuttuu eri ihmiseksi silmissä ja sitten taas takaisin tutuksi ihmiseksi.

Tällaista ajatusleikkiä tänään vaikeaselkoisella tavallani esitettynä.