ja niin...

Tähän aikoihin syntyi pieni, ruskeasilmäinen tyttö. Painoi 3 600 gr. Oli ponteva ja tomera.

Kasvoi ja kasvoi. Tuli iso ja mietteliäs. Oli kujeileva ja pohtiva. Harrasti urheilua ja vihdoin lukemista.

Kokeili siipiään ja lensi nenälleen. Hakee siipiään vieläkin.

puutarhaterapointia...

Valkovuokosta tulee mulle mieleen sellainen puhtaus ja uuden kokeileminen.


Puutarhaterapiasta löysin tekstejä netistä. Tässä on englanninkielinen puutarhaterapiaan liittyvä sivusto. Entäpä tämä sivusto sitten.





Kieltämättä kasvien kehitystä on mielenkiintoista seurata vaikka siemenestä asti. Olenkin kokeillut vaikka mitä siemeniä ja ikinä en ole tiennyt, nouseeko taimet ja tuleeko niistä kunnollisia ja tukevia vai sellaisia honteloita. Jokainen kokeilu on kuitenkin tuottanut erilaisen tuloksen.

Kasvit kun ovat elävää organismia ja vastaavat meidän hoitoyrityksiin. Joku on sanonut, että pitää ensin osata pitää kasvi hengissä ennen kuin hankkii itselleen eläimen.

vappupäivän kulku...

Tässähän on mukava paikka levähtää. Ja mukana menossa kolme koiraa, joista yksi mietiskelee tässä.





Viitta näytää, missä ollaan ja mihin mennään.

Muutaman päivän mä olen vaan ollut. Olkapää on ollut vähemmän kipeä, jos sen nyt uskallan sanoa, ettei taas sitten innostu särkemään, kun tuon mainitsen. Olenkohan mä vähän taikauskoinen.

Vappupäivänä oltiin Hakunilan kartanolla.