keskiviikkona

M75.0 ja M75.4




Onpas taas kulunut aikaa tästä kirjoittamisesta. Ajatuksia on pyörinyt päässä, mutta olen halunnut olla vähän aikaa omissa oloissani. Ja ei ole ollut oikein tarvetta jakaa ajatuksia. Mutta nyt alkaa taas nämä padot vähitellen repeillä. Tuntuu taas kuin pursuiaisi yli eikä voi mitenkään estää. Mitäköhän täältä taas tulee. Huh.


Mulla leikattiin tämä vasen olkapää viime keskiviikkona. Viikon tässä on sitten kärvistelty ja ihmetelty. Mulla on diagnosoitu: M75.0 ja M75.4.



Multa on siis tätä olkapäässä olevaa nokkamaista luuta pienennetty. Se hankasi ja aiheutti osaltaan tulehdusta ja kipua. Joten nyt pitäisi pystyä liikuttamaan olkapäätä paremmin. Hah, saas nähdä.

Siis mulla oli ahdas olkapää - ja myös jäätynyt olkapää -diagnoosi.

Sitten mulla oli tuossa etuosassa panssarimainen arpikudos, joka poltettiin pois. Ja tämä käsi myös manipuloitiin eli väkisin kammettiin auki, että kiinnitteet saataisiin irti.


No, leikkaus meni ihan hyvin ja eipä näytä arpeakaan tulevan noihin viiteen leikkauskohtaan. Mutta, mutta. Nyt askarruttaa tämä kuntoutus ja kipu.

Heti vaan laitettiin suoraan sairaalan fysioterapeutille, joka sitten väänteli kättä. Ja mulle sanottiin, että varaudu kipuun. Kyllähän sitä kipua kestää, mutta kun on puoli vuotta ollut sellaista hermokipua, johon ei auta kunnolla mikään, niin tuon kivun kokeminen ei oikein huvita.


Kokeilin tehdä noita liikkeitä ohjeen mukaan. Ja nyt on sitten käsi tosi kipeä. Sattuu heti, jos otan kantositeestä pois ja laitan vaikka peittoa sänkyyn. Tänään en todellakaan tee mitään liikkeitä. Sellainen kipu tässä kädessä on.


Luin vaan joltakin lääkärisivustolta, että ahdas olkapää -leikkauksen jälkeen pitäisi antaa levätä pari viikkoa ja sitten aloitetaan varovasti käden kuntoutus. No, mut käskettiin heti noita liikkeitä tekemään ja hammasta purren olen niitä sitten tehnyt. Lääkäriaikakin on vasta huhtikuussa, niin ei pääse lääkäriltäkään kysymään.


Kipu tulee ainakin tutuksi ja ehkä opin vähitellen sen kanssa elämään. Kyllästyttää vaan tämä ainainen sairaana ja kivuliaana olo. Ainoa lohdutus on siinä, että jossakin vaiheessa pitäisi hellittää ja liikkuvuus pitäisi palautua. No, sitä odotellessa eteenpäin mennään ja ihan omilla ehdoilla.
No, onneksi voi myös katsella dvd:tä ja tehdä tietokoneella jotakin. Saa ajatukset vähän muualle.

4 kommenttia:

hanne kirjoitti...

Ymmärrän hieman sun kipujasi...
Ihan kamalaa ajoittain..

mulla oli jäätynyt olkapää..muutama vuosi sitten..
puoli vuotta ihna mahdottoman kurja ja kipeä...
mutta sitten se alkoi itsestään parantua...
En antanut manipuloida sitä...

aloin kuntouttaa sitä vasta kun kivut hävisivät...
kuntoutus kesti muistaakseni vuoden ja vähän yli...kahden vuoden jälkeen kädet olivat "samanlaisia.."

Tsemmpiä sulle...

Yvioon kirjoitti...

hanne, tämä on kieltämättä ollut kamalaa aikaa. Ja varsinkin, kun tämä vaiva kuulema voi tulla kumpaankin käteen kuten esim. mulla.

Mulla alkoi tämä jäätyneenä olkapäänä, mutta tähystyksessä selvisi tuo ahdas olkapää ja myös, että olkapään se koukkumainen osa oli hangannut olikohan se tota jännettä eli sekin olisi voinut mennä poikki.

Eli mun kohdalla tämä leikkaus ainoa vaihtoehto. Sieltä löytyi myös tuo panssarimainen arpikudos, jota ei millään kuntoutuksella olisi saanut pois. Joten mulle tehtiin tuossa kolme asiaa.

Kuulema niin ennen leikkausta kehotettiinkin, että ei liikuta kättä, jos on kipeä. Ja teinkin liikkeet lähes kivuttomasti.

Tosin nyt väittivät, että tämä liikuttelu tulee sattumaan. Mutta kun tuo ahdas olkapää on eri vaiva kuin tuo jäätynyt. Tässä menee ihan sekaisin näiden diagnoosien ja hoitojen kanssa.

Kärsivällisyyttä tämä vaatii ja kohta kait jonkinmoista ihmettäkin, kun on kestänyt niin kauan. Huh, huh.

Kiitos, kyllä tässä voimia tarvitseekin. On kyllä kurja vaiva kaikenkaikkiaan.

tia kirjoitti...

Saitko mitään särkylääkkeitä kun joudut heti kuntouttamaan, minulle tehtiin toiseen narkoosimanipulatio ja toiseen fysioterapiaa.

Tsemppiä täältäkin lähetetään.

Yvioon kirjoitti...

tia, kyllä mulla on tuota Panacodia. Se auttaa jonkin verran. Ja tietty lepo.

On tämä pitkä taival tämä käden kuntoon saaminen, huh.

Kiitos tsempeistä.