maanantaina

kynttilää ja hämmentävät ohjeet....





Välillä asiat hämmentävät mua tai oikeastaan vastakkaiset ohjeet. Sanotaan esim., että pitäisi purkaa tunteensa, siis vihansakin, ettei patoudu. Toisaalta taas sanotaan, että pitää hillitä itsensä, että liika vihastuminen on pahasta.



Toisaalta sanotaan, että ei saa valittaa ja toisaalta taas pitäsi olla oma itsensä ja kertoa, miltä tuntuu. Miten siis voi olla valittamatta, jos siltä kerran tuntuu.

Toisaalta pitäisi olla oma itsensä, mutta entä jos on ujo. Silloin pitäisi karaista itseään ja mennä ihmisten joukkoon. Entä jos silloin ei ole oma itsensä. Missä siis kulkee raja.


3 kommenttia:

Una kirjoitti...

Kaikilla on oikeus sanoa oma mielipiteensä asioista. Ainakin meillä Suomessa.

Mie olen saanut kommentteja, joissa miun blogiani ja minua itseäni pidetään valittajana. =)

Miekin vain kerron mitä ajattelen.
Tai näen.

Oikeasti sellainen kommentointi saa varuilleen eikä enää haluakaan kertoa kaikenlaista.

Kuitenkin meillä on oikeus.
Sinulla minulla ja meillä kaikilla.

*halitus*

tia kirjoitti...

Laitoithan miettimisen aihetta, näinhän sitä kehoitetaan ja ota siitä sitten selvää miten pitäisi toimia, ehkä niin kuin itse tuntee parhaakseen.

Yvioon kirjoitti...

Una, niinhän sitä ainakin pitäisi olla oikeus.

Musta ns valittaminen tuntuu joskus hyvältä. Siinä purkaa itseään ja omia huonoja fiiliksiään. Miksi ei saisi valittaa, jos siltä tuntuu.

Halaus takaisin. :)

tia,

välillä saa kyllä aika ristiriitaisia ohjeita ja on vaikea luovia niiden kanssa. Niinhän sitä on parasta tehdä asioita oman tyylisesti.