torstaina

tuntemuksia... lyhtykynttilä...






No, niin löysin Iltalehdestä juttua, kuinka joulun aika voi masentaa ihmisiä, varsinkin meitä yksinäisiä. Joten en ole tässä alakulossani yksin vaan on meitä muitakin.

"Pirkko Lahden mielestä yksi tärkein keino välttää huono mieli on varsin yksinkertainen.
- Aikuinen ihminen voi itse päättää, mitä tekee jouluna. Rituaaleista voi hypätä yli ja tehdä juuri niin kuin itse haluaa.
Päätä itse, mitä oikeasti haluat jouluna tehdä vai haluatko mitään. Mieti esimerkiksi näitä vaihtoehtoja:
- Yksin ei ole pakko olla. Ehdota, että naapuruston tai ystäväpiirin yksineläjät kokoontuisivat yhdessä syömään. Koko aattoa ei ole pakko olla yhdessä: Aterian jälkeen kukin voi viettää omaa joulua.
- Joulua kutsutaan myös rauhan juhlaksi. Vietä levollinen joulu.
- Mene sinne, missä muut yksinelävät ovat: Osallistu hyväntekeväisyystyöhön.
- Joulu on vakiomuotoinen juhla, johon liittyvät usein käynti haudoilla, sauna, ruoka ja lahjat. Rakenna niiden pohjalta tai aivan uusin eväin omat rituaalit.
- Jos lahjat ovat tärkeitä, mikään ei estä ostamasta itsellesi lahjaa.
- Itseään voi kunnioittaa laittamalla itselleen juhla-aterian ja kattamalla pöydän kauniista". Iltalehti



Mietinkin, miksi joulu välillä ahdistaa. Tulee mieleen ne lapsuusmuistot, kun meitä oli paljon ja oli sitä perinnettä. Ja vietin aina joulut maalla. En ole oikein koskaan toipunut siitä, että joudun täällä kaupungissa kesät ja joulun viettämään. Siihen niin kasvoi, että täällä kaupungissa ei vietetä kesää eikä joulua. Nykyään vaan on pakko ja odotan, milloin totun täällä joulua viettämään, mutta aina tuntuu vähän ankealta.

"Olen yksin elävä, eronnut, vanhempi ihminen. Joulu ahdistaa minua. Toivon, että se menisi pian ohi. Kaikki nuoruuden ihanat muistot iloisista jouluvalmisteluista palaavat mieleen ja se ahdistaa, nyt kun olen yksin, kertoo nimimerkki Nainen 58v Iltalehti.fi:n kyselyssä.
Hän ei ole ahdistuksensa kanssa yksin. Jouluun liittyvä alakulo iskee herkimmin yksinäisyyttä kokeviin ihmisiin.
- Joulu on tunnejuhla, jota meidät on lapsesta saakka opetettu odottamaan. Silloin ihminen joutuu testaamaan, mitä hänen elämästään puuttuu, psykologi Pirkko Lahti sanoo".
lainattu Iltalehdestä


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis lyhtykynttilä :)

Pirkko Lahti puhuu asiaa. Pidän hänestä. Hän on viisas nainen.
Ihan hiljattain TV 7:ssä Ulla Roihu haastatteli häntä.

Toivottavasti en laita väärälle henkilölle näitä vuosien takaa muistamiani sanoja:
Luin aikoinaan jostakin lehdestä arvostamani sielunhoitaja, kirjailija Irja Kilpeläisen haastattelun, ja muistelisin siinä hänen kertoneen, millainen on hänen joulunsa. Hänen joulunsa tuli siten, että hän laittoi pöydälle enkelin ja sytytti kynttilän.
Usein muistelen tuota silloin, kun meinaa joku kumma joulustressi iskeä, ja pysytyn suhteuttamaan asioita paremmin oikeaan järjestykseen.
Miksi suotta itseään kiusata ihmisten keksimillä traditioilla?
Traditiot eivät ole lakeja, joita on noudatettava. Saamme olla joulunakin yksilöitä ja rakentaa ihan oman joulumme.
Tsemppiä rakentamiseen! :)
t. Riitta (korndorfer)

Anonyymi kirjoitti...

PS.
Suosittelen Irja Kilpeläisen (1911-1999) kirjoja, jos sellaisia osuu vaikkapa kirjastossa kohdalle.
t. Riitta :)

Anonyymi kirjoitti...

PS.2. Lauseselvennys väärinkäsityksen välttämiseksi:

Ekan kommenttini lause "Toivottavasti en laita väärälle henkilölle näitä vuosien takaa muistamiani sanoja" viittaa siis I.Kilpeläiseen ja hänen sanomiinsa sanoihin. Siis toivon, etten muista väärin, - ja sanat ovatkin jonkun muun sanomia. Tulikohan vieläkään riittävän selkeästi?, miettii sekalaisia lauseita kaamoshämärässä väkertävä Riitta :)

Yvonne kirjoitti...

Kiitos Riitta, joo, pitänee keksiä jotakin ihan omaa traditiota, josta tulee hyvä ja lämmin mieli. Sitähän se joulu on. Ystävällisyyttä ja toisista huolenpitoa.

Kyllä mä ymmärsin tuon selityksen. Ja viisaita ajatuksia. Pitänee katsoa kirjastosta, jos löydän noita kirjoja.