maanantaina

siitä reissusta...






Eilen olin siis Luonnontieteellisessä museossa, missä olen varmaan viimeksi käynyt lapsena. Tässä on tuo rakennus, mutta vähän muutin kuvaa.





Giganotosaurus -luuranko tuijottaa meitä muokattuna tuossa.







Tämä iso aula pitää sisällään nuo luurangot ja pääsee katsomaan, mitä kaikkea ympärillä on kasveista eläimiin.


Tämähän on ollut joskus eläinmuseokin ja varmaan tuossa kuvassa oli niitä ensimmäisiä täytettyjä eläimiä.
Oli kyllä mielenkiintoista nähdä elämän kiertokulkua. Tai nähdä karhun koko tai kotka tai vaikka ketun karvaa tunnustella. Paljon oli kylttejä, että saa koskea. Kokeilinkin kivien pintoja ja eläinten karvaa.Suosittelen tuolla luonnontieteellisessä museossa käymistä. Tulipahan nähtyä taas jotakin uutta ja sai ihmeteltävää.

6 kommenttia:

tia kirjoitti...

Kivahan tuollakin olisi käydä, jää vaan monia hyvä paikkoja käymättä.

Yvioon kirjoitti...

Niinhän se on tia, mutta en mäkään ollut käynyt tuolla pitkään aikaan. Varmaan viimeksi lapsena tuli koulusta tuolla käytyä. Nyt tuli vaan sellainen olo, että olisi nähtävä näitä Helsingin nähtävyyksiä ja museoita ja muita paikkoja. Ja niitähän piisaa.

Leijonainen kirjoitti...

Paljastanko valtavan aukon sivistyksessä: olen käynyt vain Turun biologisessa museossa. tiedän, se on todella pieni Helsingin vastaavaan verrattuna. Rapuilla olen ihaillut Wikströmin karhuja. Vai olivatko ne nyt hänen?
Junalla vaan Helsinkiin...

Yvioon kirjoitti...

No, mä olen asunut täällä koko ikäni, leijonainen ja silti on vielä monta paikkaa käymättä. Joten mulla on monta aukkoa sivistyksessä. Teatterissakin olen ollut vain kerran ja sekin Jyväskylässä. Niin että eikun vaan näitä museoita, teatteria ja muita paikkoja koluamaan.

Niinhän sitä sanotaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja helpolla tänne Helsinkiin pääsee ja noita paikkoja katsomaan.

Yksi päivä ajattelin lähteä Lahdessa käymään ja katsoa, mitä kuvattavaa ja nähtävää siellä olisi.

Hallatar kirjoitti...

Upeita kuvia taasen. =)

Yvioon kirjoitti...

Kiitos hallatar.

Ainakin ne ovat persoonallisia, kun olen lisäillyt niihin jotakin omaa.