lauantaina

virheitä tekemään... joskus sitä on onnistuttava...



- Korjaa virhe, jos voit.
- Suhteuta virhe käytettävissäsi olleeseen tietoon.

- Suhteuta virhe vielä pahempiin virheisiin.
- Mieti, kauanko virheesi muistetaan.
- Mieti, moniko maailmassa tietää asiasta.
- Mieti, oliko onnistuminen sittenkään ehdo
ttoman välttämätöntä.
- Tarkista sisäistä vaatimustasoasi.
- Mieti oman vaikutusvaltasi rajoja.
- Pidä virhettä yrittämisen merkkinä.
- Opi omista ja myös muiden virheistä.
- Kerro virheestäsi toisille kuin seikkailusta.

Miksi on vaikea kestää epäonnistumista? Miksi haluaisi aina onnistua tai sitten ei halua yrittää ollenkaan?

Olisi hyödyllistä oppia tekemään asioita ilman, että pelkää virheitä. Jokainenhan tekee joskus virheitä. Virheet eivät tee ihmistä huonoksi. Virheistähän voi oppia ja virheidentekijä on inhimillinen.

Kukaan ei kait voi aina epäonnistua. Joskus kokee onnistumisen hetkiä. Mulla on vaan joskus sellaisia vaatimuksia, että koen epäonnistuneeni. Esim. haluaisin, että kotini olisi kaunis ja suhteellisen siisti. En osaa tehdä sellaista, joten koen itseni epäonnistuneeksi. Yritänkö pakottaa itseäni siivoomaan, mikä on raskasta vai hyväksyä oman suurpiirteisyyden tällä saralla, mikä sekin olisi vaikeaa.

Ehkä olisi helpompi onnistua, jos vain tietää, mikä on itselle se onnistuminen. Ja tietää myös, että monesti se vaatii epäonnistumisen kokemuksia, että voisi oppia ja onnistua.

Tai onko elämässä onnistumista se, että olisi hyvä työpaikka ja hyvä parisuhde. Jos nuo ovat onnistumisen ehdot, niin olen epäonnistunut elämässäni.

Ehkä pitäisi katsoa elämista kokemisen matkaksi, jossa on epäonnistumisia ja onnistumisia. Ja kaikki kokemukset voivat opettaa jotakin. Niinhän sitä sanotaan, että tekemällä oppii. Ehkä tekemällä oppii myös epäonnistumaan ja tajuamaan, että joskus saa epäonnistua, että se ei vaikuta ihmisarvoon.



7 kommenttia:

Rita A kirjoitti...

Olipa hyvät ja perusteelliset pohdinnat virheistä ja epäonnistumisista! Noissa on ideaa.

Minulla on ollut muutama fantastinen onnistumisen kokemus silloin kun olen huomannut antaneeni kieltenopiskelijoilleni tajun ja tunteen siitä että virheet ovat hyvästä, virheet vievät eteenpäin, virheet kielissä ovat hauskoja, virheitä pitää tehdä jotta näkee koko totuuden selkeämmin...

tia kirjoitti...

Mielenkiintoinen pohdinta, laittaa miettimään montaakin asiaa.

Nurkkalintu kirjoitti...

Heissan, Yvonne! Olet ollut mielessäni ja toivon, että vointisi on OK.

Tämä ei ole virhe, että toivon sinun hakevan jouluenkeli-tunnustuksen blogistani tuomaan joulutunnelmaa blogiisi ja sydämeesi.
Halutessasi nappaa mukaasi se toinenkin tunnustus enkelin yläpuolelta :-)
Tunnustuksen ottaminenkaan ei ole virhe.
Hyvää viikonjatkoa!

Nurkkalintu kirjoitti...

Hyvää joulua! <3

Yvonne kirjoitti...

Rita, kiitos.

Olen tässä pitänyt taukoa ja miettinyt omia asioitani.

Niinhän sitä sanotaan, että virheistään oppii tai ainakin on mahdollista oppia. Ja kielissä virheet voivat varmaan ollakin aika hauskoja.

tia, tämä teema kummittelee aina silloin tällöin. Kun aina ei voi vain onnistua. Jos aina onnistuisi, niin silloin onnistuminen ei ehkä tuntuisi miltään.

Nurkkalintu, kiitos tunnustuksesta. Olen vain edelleen huono niitä jakamaan ja jatkamaan.

Hyvää joulunaikaa sullekin.

Nurkkalintu kirjoitti...

Huono olen minäkin näiden tunnustusten kanssa... ;-)
Sama on meemien ja haasteiden kanssa.

Toivottavasti olkapäävaivat alkavat helpottaa ilman leikkaushoitoa.
Olen pahoillani isäsi sairaudesta.
Sinulla on taas huolia riittämiin...

Toivon kuitenkin, että alkanut vuosi tuo sinulle kaikkea hyvää päiviensä myötä!

Yvonne kirjoitti...

Nurkkalintu, nyt on toinen olkapää leikattu ja odotan, että paranisi. Toivotaan ainakin.

Onhan näitä huolia ja stressiä riittää. Siinä onkin tekemistä, että ne kestää.

Toivottavasti tämä vuosi on meille kaikille parempi kuin edellinen.