Kävin eilen kävelemässä ja näin varpusia. Pääsin aika lähelle kuvaamaan ja tämäkin yksilö oikein tuijotti mua eikä lentänyt pois, vaikka otin kuvia.
Mulla on hankala päätös tehtävänä. Mullahan on nämä olkapäät kipeänä, joten välillä kaikki tekeminen on hankalaa ja sattuu. Toisaalta siis pitäisi tehdä töitä. En vain tiedä, kestävätkö mun olkapäät kahdeksan tunnin tekemistä. Joten mietin, että pitäisiköhän sitä olla sitten sairaslomalla jonkun aikaa. Kun ei ole mitään hajua, missä vaiheessa nämä olkapäät muuttuvat kivuttomiksi ja alkavat taas liikkua normaalisti. Äh, näitä päätöksiä.
Se mistä olen tyytyväinen, niin tyttäreni on löytänyt itselleen kivoja harrastuksia ja kuulostaa tyytyväiseltä elämäänsä. Hän harrastaa tanssia ja potkunyrkkeilyä. Tuo potkunyrkkeily on kuulema tosi kivaa ja mielenkiintoista. Tuosta muistan omat karateharrastus -aikani, vaikka en noin pitkälle kuin tyttäreni sitä harrastanutkaan. Karatessa oli ehdottomasti paras lämmittely ja lihasharjoitukset. Ikinä ei ole ollut niin tasaisesti lihakset kipeänä pitkin kroppaa kuin karatessa ja kunto nousi kohisten.
Tänään olen oivaltanut, että toisen onni tekee itsensäkin onnellisemmaksi.
Tekstit
4 kommenttia:
Ihana varpunen. =)
Täällä paistaa aurinko.
Toivottavasti seilläkin?
*hali*
Kiitos, Una. Tuo varpunen ei pelännyt mua eikä kameraa. :)
Meillä paistoi kanssa aurinko.
hali sullekin.
Lutunen varpunen :)
Tänään täällä meidän maisemissa myrskysi melkoisesti.
Nurkkalintu, eikö olekin. Ainakin ei ollut pelokas vaan rohkeasti katsoi mua.
Taisi tuolloin olla meilläkin myrkyä. No, onneksi meni ohi.
Lähetä kommentti