Kuvana ruusu kaunis. Tällä kertaa muokattuna. Yritin saada siihen sellaista herkkää tunnelmaa. Ruusu kun on aina yhtä herkän raju kukka. Kauniin piikikäs.
Olen joutunut pohtimaan viime aikoina tätä jatkuvan kivun problematiikkaa. Jatkuva kipuilu kun on aika invalidisoivaa. Ei oikein tee mieli tehdä mitään, kun kuitenkin sattuu.
En ole huomannut, että kipu jotenkin jalostaisi mua. Pikemminkin on sellainen olo, että tekee mieli käpertyä itseensä ja mikään ei innosta. Teen siis vieläkin asioita, mutta se innostunut minä nukkuu tuolla jossakin kivun toisella puolella.
Samaten odotan jännityksellä, mitä vielä tässä tapahtuu. Olen henkisesti valmiina. Tosin en ole vielä varma, mihin. Tuntuu vaan siltä, että kun yksi yllättävä ikävä asia ilmaantuu, niin samalla voi tulla muitakin, yllättäviä. Tähän samaan syssyyn koko hoito. Toivottavasti vaan keksin sitten keinon selvitä niistä, jos noita ilmaantuu.
Positiivista ei musta irtoa millään, vaikka en toisaalta koe itseäni pessimistiseksikään. Kunhan olen olevinani realisti.
Viime päivien saldo: kipuilua ja leffailua. Muutama kävelylenkki. Muutama tietokonepeli. Kiivasta pohdintaa. Elämän ahdistusta. Elämästä selviytymistä.
Tekstit
5 kommenttia:
Mitä kipuilet? Olen vähemmän käynyt blogissasi, joten olen vähän ulkona asioistasi.
Marja, kiitos kommentistasi.
Melkein kaksi vuotta olen kärsinyt tästä mahdollisesti jäätynyt olkapää -vaivasta. Oikea on jäykkä ja ei liiku, tosin ei ole enää niin kipeä. Vasenta olkapäätä ja koko kättä särkee välillä tosi paljon, sellaista sähköiskumaista kipua. En nuku kovinkaan hyvin, kun kipu herättää öisin.
Lääkärillä, ortopedillä on juostu ja kipulääkkeitä saatu. Mokomat toimivat vaan tosi huonosti. Vähän auttavat, mutta täysin kivuttomaksi eivät vie ja seuraavana päivänä on sellainen voimaton olo. Ei jaksa tehdä kävelylenkkejäkään.
Ja sitten en ole varma, mitä töitä voisin tehdä, kun käsiä särkee. Ja käsiä kun tarvitsee kaikessa työssä ja kun yöt saattavat mennä valvoessa. Ja tästä kun ei saa oikein sairaslomaakaan.
Ja kun tämä asia välillä askarruttaa, niin tästä tulee sitten kirjoitettuakin.
Minulla on läheisiä, joille krooninen kipu on ihan liian tuttu. Ovat joutuneet etsimään vaikka mitä keinoja selvitäkseen sen kanssa. Joskus kipu on epälooginen - helpottaa kummissa kohdissa, on tuskaisempi toisessa. Sen kanssa on oltava kuin salapoliisi.
Itse olen huomannut mielialan vaikuttavan lonkkakipuuni sekä sängyn kovuus/pehmeys. Kun niin sopiva peti pitäisi "prinsessalla" olla...
Olen myös innokas vaihtoehtohoitojen suosija, mutta niihin kannattaa uskoa, eivät varmaan auta muuten.
Jaksuja.
Kauniin ruusukimpun olet tehnyt.
Kipu ei ole kiva kaveri, minulla ollut kummassakin olkapäässä jäätynyt olkapää vaiva, nyt onneksi ovat parantuneet 1,5 vuotta meni kummankin kanssa ja osan aikaa särky oli aika kovaa, varsinkin yöllä. Autollakaan en pystynyt pitkiä matkoja ajamaan. Toinen operoitiin ja toinen hoidettiin fysikaalisessa. Kuulemma menevät myös ajan kanssa ohi, en tiedä jääkö silloin liikerajoittuneisuus.
Jaksamista.
Pilviharso, kiitos kommentistasi.
Kyllä tässä välillä meinasi jo usko loppua tämän olon helpottumiseen. Krooninen kipu on tosi ahdistavaa, kun ei keksi siihen mitään helpotusta.
Jotkut päivät ovat olleet tosi hirveitä, jatkui viikkoja ilman helpotusta. Jatkuvasti tuota sähköiskukipua. Nyt onneksi vain käteen sattuu, jos liikutan sitä sivulle. Ei onneksi tuota jatkuvaa särkyä. En vain tiedä, mikä tuon kivun vei pois.
Sänkyni on kova ja liekö sillä vaikutusta siihen, että olkapääni eivät kestä yhtään kyljelläänoloa.
Tarvitsisin paremman sängyn. Tiedä sitten auttaisiko.
Itsekin uskon vaihtoehtolääkitykseen. Ja myös siihen, että kättä liikuttamalla voin saada kipua vähenemään. Olen painoilla yrittänyt saada kättä toimimaan. Ja venytyksillä. Ehkä auttavat. Eivät ainakaan lisänneet kipua, mikä hyvä.
tia, niin muistinkin, että sulla on ollut sama vaiva. Tämä ei ole kiva vaiva, ainakaan silloin kun kivut ovat pahimmillaan ja käsillä ei voi tehdä mitään, ettei sattuisi. Ja silti on pakko jotakin kotona tehdä.
Mulla on kestänyt jo kohta kaksi vuotta ja vieläkään ei oikea ole parantunut. Ei enää niin kivulias. Vasen kipeä tällä hetkellä.
Yritän kuntouttaa itse lukemalla netistä ohjeita ja kokeilemalla. Ensi viikolla taas lääkäri. Katsotaan, leikataanko vai mitä sitten tehdään.
Lähetä kommentti