Nyt on sitten parveke poissa käytöstä ja asunto on pimeänpuoleinen. Työmiehet aloittavat naputtelun heti kello seitsemältä ja itse heräisin mielummin kello kahdeksan jälkeen. Tässä sitä sitten eletään ulkoremontin keskellä. Pääsispä töihin pakoon tätä mekkalaa. No, niin kauan kuin on lämmintä voin sentään mennä ulos. Ja onhan aina kirjasto.
Näistä paikoista, mihin hain, on alkanut tippua kieltäviä vastauksia. No hyvä, että edes ilmoittivat.
Unia näen tosi paljon ja usein niissä on sama teema. Näen jonkun miehen ja olen hänestä kiinnostunut, mutta hän katsoo poispäin.
Outoa, toiseen Yvonne, pohtija-iita blogiini ei pääse
14 vuotta sitten
Tekstit
3 kommenttia:
Oi...
Toivottavasti saavat nopeasti parvekerempan valmiiksi. Sitten, kun parveke on ok, unohtuu tämä remppakausi...
Hih, tuo poispäin katsova mies... Luin juuri kirjasta The Secret miten miestaiteilija olisi halunnut seurustella mutta se ei millään onnistunut ennen kuin hän sai neuvon alkaa maalata naisia jotka eivät katso poispäin. Sen jälkeen seuraelämä elpyi :))
Sun pitää tilata maailmankaikkeudelta mies. Rohkeasti vaan. Luota omaan viehätysvoimaasi ja omaan itseesi.
Una, kestääpi tuo vielä joulukuun puoliväliin. Ja onneksi tämä meteli sitten jää taakse ja unohtuu. Toivottavasti tekevät parvekkeesta hienon.
Rita, olisinpa ollut maalari, jolle toimisi tuo temppu.
Elämässä ei aina saa, mitä tilaa. Niin ainakin itse koen. Yritetty kyllä on.
No, pitääpä katsoa itseään taas uudestaan ja miettiä. Itseeni on edelleen vaikea luottaa ja musta edelleen kiinnostuu vääränlaiset miehet.
Lähetä kommentti